MUHAMAD ALI GODANA (ABBA JABOO)
Mooticha oromoo walloo; Ali as Abba Jebo, "(his traditional "horse name")
★BY MIKY SULTAN BARENTO★
-------------------------------------★--------------------------------------
Bara bulchiinsa Muhammad 'Alii Abba jaboo (r. ca. 1771-85), ali akka Abbaa Jaboo ("Aba jebo maqaa fardaa")
Maqaan isaa muhammad Ali godaanati.
Caalaatti babal'achuu domeenii
"Mammadoch" fi cimsuu Islaamummaa irratti jabaa fi qabsaayaa mooticha oromoo walloo warra himanoo keessaa isa jabaa beekamaa ture.
Muhaammad Ali Abbaa jaboo mootii qaroo fi hawwii guddaa, humna guddaa qabuu fi Warra Himano keessatti ijjennoo isaa gootummaadhan hundeesseedha.
Seenaa walloo keessatti yaaliin oromoota walloo gosa isa jalqabaatif, angafoota,gosoota xixiqqoo Oromoo adda addaa aangoo giddu galeessaa isaa jala galchuuf godhee milkaa’eedha.
Kanaafuu, sochiin isaa waggoota dhibba darbaniif Walloo keessatti kan ture , aanaa fi waraana adda addaa keessaa bahee ida’amuu siyaasaa naannoo raawwachuuf akka shaakalaatti fudhatamuu kan danda’udha.
Kaayyoon akkasii galma ga’uuf malawwan maal turan? Maddoota amma jiran keessatti odeeffannoon caasaa siyaasaa fi hawaasummaa keessoo hawaasa yeroo sanaa irratti, akkasumas qabeenya namaa fi meeshaa sirna mootummaa biratti argamu irratti ifa darbachuu danda’u hin jiru.
Haa ta’u malee, duudhaawwan keessatti waa’ee amala Muhaammad ‘Alii fi bu’aa ba’ii inni galmeesse lamaan isaanii iyyuu faffaca’ee kan ibsu irraa, karaalee inni milkaa’inaan amanamummaa hordoftoota ofii fi deeggarsa namoota beekamoo amantii Musliimaa galmaan ga’uuf itti sochoosan suuraan ifa ta’e ni mul’ata guddina naannoo fi siyaasaa akka jabaa ture muullisa.
Tokkoffaa, humni waraanaa isaa jalqaba irratti xiqqaa ta’e, loltoota muslimaa baay’ee ta’an kanneen Ajajaan isaanii, Doorii murtaa’aa, ilma ilma Raas Wadaajee, Gondar irratti muudamaa isaa dhumaa erga dhiisanii booda humna muhammad Ali Abbaa jabootti makamuun akka ta’e kan walqabatudha, sababni isaas
kan waraanni gondar turte "of tuulummaa fi araada" turte jedhame."
(of his alleged "haughtiness and avarice".") Kutaan kun hamma dhiibbaa guddachaa dhufe Muhammad 'Alī agarsiisa sababiin isaas, haala tasgabbii hin qabne (Zamana Masafent) jabana mootuwwan oromoota walloo jalqabaa (bara abbaa waraanaa) keessatti, loltoonni qabeenya amanamummaa fi render isaanii jijjiiruuf amala qaban tajaajila waraanaa isaanii gooftaa naannoo cimaa duula babal’ina itti fufsiisuu fi boojuu fi lafa badhaadhaa baay’ee isaaniif badhaasuu danda’u fakkaata ejjennoo isaa cimsuu fi waraana Emperor Takla Giyorgis rakkisuu, akkasumas yeroo duula tilmaamame irraa gara Shawaatti deebi’u haleellaa deebi’aa banuuf.
Kanaaf Muhaammad 'Aliin sadarkaa olaanaatti ol bahuun isaa haala guddina bal'aa naannoo Walloo ilaallatu keessa kaa'amuu danda'a: imala mootichi bara 1782-83tti fudhate kan Walloo fi Wuchalee bitachuuf kaayyeffate.
Emperor kun Wadla warra himano keessa hiriiree Batto, angafa Oromoo Wuchalee fi ilma Muhammad 'Alī kan achitti dhiisee itti gaafatamaa Warra Himano fi Maqdala ta'uuf osoo inni naannoolee kibba Amaaraa to'annaa isaa jala galchuuf yaalii gochaa jiruuf bitamuu mirkaneesse.
Sana booda mootichi bulchitoonni Walloo kaan fakkeenya Batto hordofuu akka qaban labsii baase, achiis gara kibbaatti ce’ee angafoota dabalataa, keessattuu Manasho tokko kan garuu cuuphaa dide, fi Lubo kan cuuphaa dide, bitamuu argate gara kiristaanaatti jijjiiramu dide.
Itti fufuun, barreessaan seenaa Takla Giyorgis gosti Chufa akka cuuphame, akkasumas Wabasho tokko, angafa Malzā, mootichaa fi ajajoota waraanaaf affeerraa akka qopheesse dubbata.
Haa ta’u malee, hiriirri impaayera sirriitti fi injifannoo kan qabu fakkaatu kun kan lafa olka’aa Walloo keessa darbu kun, kiisha diddaa cimaa waliin wal-qunnamtii dhiigaan guutameen kan mallatteeffame yoo ta’u, kunis qabeenya baay’ee barbadaa’uu fi lubbuu namaa gama lachuutiin kan darbe ture. Imalli yeroo dheeraa kun lola cimaa Amajjii 1783tti masaraa Legot keessatti humnoota Muhammad 'Ali fi kanneen Takla Giyorgis gidduutti godhame kan inni lammaffaan "pagans" duraanii irratti injifannoodhaan keessaa ba'een fiixee irra ga'e.
Seenaa dheeraa duula kanaa hanga Wallootti dhihaate irraa haala siyaasaa naannicha keessatti dhuma jaarraa kudha saddeet keessa ture ilaalchisee yaada xumuraa hedduu baasuun ni danda’ama.
Tokkoffaa, naannoon kibbaa fi baha laga Baashloo gara "chief doms" jedhaman dorgomtootaatti gargar bahuun seenaa Walloof barbaachisummaa battalaa fi yeroo dheeraa qaba ture.
Lammaffaa, qaamolee kana keessaa inni cimaan bulchiinsa Warra Himano kan Muhammad 'Alī jalatti mul'achaa jiruu fi babal'achaa dhufe ture.
Sadaffaa, tokkoon tokkoon kutaalee adda addaa mana murtii impaayera kiristaanaa Gondar jiru irratti imaammata mataa isaanii hordofan.
Afraffaa, seensa impaayera mormuuf kan yaale Muhammad 'Ali' ture kunis aangoo fi hawwii isaaf ragaa dabalataati. Injifannoon humna walitti makamaa mootichaa fi michoota isaa kaabaa irratti argachuun isa jalaa miliqus, jalqabbii diddaa boodaaf godhame isa bira waan tureef, duubatti deebi’uun waraanaa sagantaa babal’inaafi walitti makamuu keessoo yeroo sanatti hojiirra ooluu qabuuf duubatti deebi’iinsa guddaa hin uumne kan warra isa booda dhufaniiti.
Akka ilaalcha Abiriitti, Taklaa Giyorgis gara Shawaa fi Wallootti imalli godhe sababa diddaa angafoota Walloo fi jala bultoota isaa bitamuu dhabuu irraa kan ka’e fashalaa’e. Dhugaa dubbachuuf, yeroo kanatti Muhaammad ‘Aliin guutummaa Warra Himano irratti aangoo isaa hundeessuuf milkaa’ee ture .
Wanti lammaffaan bara bulchiinsa Muhammad 'Alī bulchaa Muslimaa cimaa ta'ee yaadatamuu isaati, inni namoota beekamoo amantii muudee fi karaa isaanii, haftee waaqeffannaa animist, gochaalee fi seera aadaa aadaa tokko tokko dhabamsiisuuf, fi seera Islaamaa fe'uuf yaale.
Maalummaa gochoota sanaa irratti odeeffannoo bal’aa qabaachuu baannus, Muhaammad deeggarsa fi qoqqobbii hayyoota Musliimaa fi ogeeyyii seeraa barbaaduu fi argachuudhaan aangoo isaa cimsuuf Islaamummaa akka bu’uuraatti akka itti fayyadame duudhaan ni mul’isa.
Shari’aa bu’uura sirna seeraa amma jiruuf akka ta’uuf fedhiin inni qabu kaka’umsa kan argate, gita abbootii amantii aadaa keessaa qaamolee haaromsaa kanneen dursitoota haaromsitootaa fi haaromsitoota caalaatti beekamoo ta’an jiraachuu fi dhiibbaa irraa kan madde ta’uun isaa ni yaadatama boqonnaa dhumaa irratti mari’atameera.
Daldallis walitti makamuu sirna mootummaa keessatti gahee guddaa qaba ture, sadarkaa daangeffame ta’us, sababiin isaas bara warra Muhaammad bakka bu’anii ture kan daldalli babal’ate sababoota boqonnaa isa dhumaa keessatti ibsaman: dammaqiinsa waliigalaa daldalaa fi banamuu Daandii "Tajorraa" kan buufata doonii karaa Awsā gara gabaa gurguddoo kibba baha Walloo fi achii gara biyya keessaatti wal qunnamsiisu. Haa ta’u malee, duudhaan "Mammadoch" jalqaba ofii isaanii maatii daldalaa daldala "ixaana" irratti adda ta’ee fi boodarra Warra Himano keessatti siyaasaan beekamtii argatan taasisu jira. Yoo kun dhugaa ta’e, Mammaadooch galii daldala akkasii irraa argatan bu’uura aangoo isaanii ijaaruufi dorgomtoota isaanii ta’uu danda’an waliin tumsa uumuuf itti fayyadamuu qabu.
https://t.me/Oromo_geography
Website:-https://mikysultan.blogspot.com
The Imamate of Warra Himano
Islam and local dynasty in wallo
; Hussen Ahmed) Book
No comments:
Post a Comment