Seenaa mooticha walloo muhammad Ali Godana

MUHAMAD ALI GODANA  (ABBA JABOO)
Mooticha oromoo walloo;  Ali as Abba Jebo, "(his traditional "horse name")
★BY MIKY SULTAN BARENTO★
-------------------------------------★--------------------------------------
Bara bulchiinsa Muhammad 'Alii Abba jaboo (r. ca. 1771-85), ali akka Abbaa Jaboo ("Aba jebo maqaa fardaa")

Maqaan isaa muhammad Ali godaanati.
Caalaatti babal'achuu domeenii
"Mammadoch" fi cimsuu Islaamummaa irratti jabaa fi qabsaayaa mooticha oromoo walloo  warra himanoo keessaa isa jabaa beekamaa  ture.
Muhaammad Ali Abbaa jaboo mootii qaroo fi hawwii guddaa,  humna guddaa qabuu fi Warra Himano keessatti ijjennoo isaa gootummaadhan  hundeesseedha.
Seenaa walloo  keessatti yaaliin oromoota walloo gosa  isa jalqabaatif, angafoota,gosoota  xixiqqoo Oromoo adda addaa aangoo giddu galeessaa isaa jala galchuuf godhee  milkaa’eedha. 

Kanaafuu, sochiin isaa waggoota dhibba darbaniif Walloo keessatti kan ture , aanaa fi waraana adda addaa keessaa bahee ida’amuu siyaasaa naannoo raawwachuuf akka shaakalaatti fudhatamuu kan danda’udha.

Kaayyoon akkasii galma ga’uuf malawwan maal turan?  Maddoota amma jiran keessatti odeeffannoon caasaa siyaasaa fi hawaasummaa keessoo hawaasa yeroo sanaa irratti, akkasumas qabeenya namaa fi meeshaa sirna mootummaa biratti argamu irratti ifa darbachuu danda’u hin jiru. 
Haa ta’u malee, duudhaawwan keessatti waa’ee amala Muhaammad ‘Alii fi bu’aa ba’ii inni galmeesse lamaan isaanii iyyuu faffaca’ee kan ibsu irraa, karaalee inni milkaa’inaan amanamummaa hordoftoota ofii fi deeggarsa namoota beekamoo amantii Musliimaa galmaan ga’uuf itti sochoosan suuraan ifa ta’e ni mul’ata  guddina naannoo fi siyaasaa akka jabaa ture muullisa.

Tokkoffaa, humni waraanaa isaa jalqaba irratti xiqqaa ta’e, loltoota muslimaa baay’ee  ta’an kanneen Ajajaan  isaanii, Doorii murtaa’aa, ilma ilma Raas Wadaajee, Gondar irratti muudamaa  isaa dhumaa erga dhiisanii booda humna muhammad Ali Abbaa jabootti  makamuun akka ta’e kan walqabatudha, sababni isaas
kan waraanni gondar turte  "of tuulummaa fi araada" turte jedhame."
(of his alleged "haughtiness and avarice".") Kutaan kun hamma dhiibbaa guddachaa dhufe Muhammad 'Alī agarsiisa sababiin isaas, haala tasgabbii hin qabne (Zamana Masafent) jabana  mootuwwan oromoota walloo  jalqabaa (bara abbaa waraanaa) keessatti, loltoonni qabeenya amanamummaa fi render isaanii jijjiiruuf amala qaban  tajaajila waraanaa isaanii gooftaa naannoo cimaa duula babal’ina itti fufsiisuu fi boojuu fi lafa badhaadhaa baay’ee isaaniif badhaasuu danda’u fakkaata  ejjennoo isaa cimsuu fi waraana Emperor Takla Giyorgis rakkisuu, akkasumas yeroo duula tilmaamame irraa gara Shawaatti deebi’u haleellaa deebi’aa banuuf.
Kanaaf Muhaammad 'Aliin sadarkaa olaanaatti ol bahuun isaa haala guddina bal'aa naannoo Walloo ilaallatu keessa kaa'amuu danda'a: imala mootichi bara 1782-83tti fudhate kan Walloo fi Wuchalee bitachuuf kaayyeffate.
  Emperor kun Wadla warra himano keessa hiriiree Batto, angafa Oromoo Wuchalee fi ilma Muhammad 'Alī kan achitti dhiisee itti gaafatamaa Warra Himano fi Maqdala ta'uuf osoo inni naannoolee kibba Amaaraa to'annaa isaa jala galchuuf yaalii gochaa jiruuf bitamuu mirkaneesse.
  Sana booda mootichi bulchitoonni Walloo kaan fakkeenya Batto hordofuu akka qaban labsii baase, achiis gara kibbaatti ce’ee angafoota dabalataa, keessattuu Manasho tokko kan garuu cuuphaa dide, fi Lubo kan cuuphaa dide, bitamuu argate  gara kiristaanaatti jijjiiramu dide.
  Itti fufuun, barreessaan seenaa Takla Giyorgis gosti Chufa akka cuuphame, akkasumas Wabasho tokko, angafa Malzā, mootichaa fi ajajoota waraanaaf affeerraa akka qopheesse dubbata.

Haa ta’u malee, hiriirri impaayera sirriitti fi injifannoo kan qabu fakkaatu kun kan lafa olka’aa Walloo keessa darbu kun, kiisha diddaa cimaa waliin wal-qunnamtii dhiigaan guutameen kan mallatteeffame yoo ta’u, kunis qabeenya baay’ee barbadaa’uu fi lubbuu namaa gama lachuutiin kan darbe ture.  Imalli yeroo dheeraa kun lola cimaa Amajjii 1783tti masaraa Legot keessatti humnoota Muhammad 'Ali fi kanneen Takla Giyorgis gidduutti godhame kan inni lammaffaan "pagans" duraanii irratti injifannoodhaan keessaa ba'een fiixee irra ga'e.

Seenaa dheeraa duula kanaa hanga Wallootti dhihaate irraa haala siyaasaa naannicha keessatti dhuma jaarraa kudha saddeet keessa ture ilaalchisee yaada xumuraa hedduu baasuun ni danda’ama.
  Tokkoffaa, naannoon kibbaa fi baha laga Baashloo gara "chief doms" jedhaman dorgomtootaatti gargar bahuun seenaa Walloof barbaachisummaa battalaa fi yeroo dheeraa qaba ture.
Lammaffaa, qaamolee kana keessaa inni cimaan bulchiinsa Warra Himano kan Muhammad 'Alī jalatti mul'achaa jiruu fi babal'achaa dhufe ture. 
Sadaffaa, tokkoon tokkoon kutaalee adda addaa mana murtii impaayera kiristaanaa Gondar jiru irratti imaammata mataa isaanii hordofan. 
Afraffaa, seensa impaayera mormuuf kan yaale Muhammad 'Ali' ture kunis aangoo fi hawwii isaaf ragaa dabalataati.  Injifannoon humna walitti makamaa mootichaa fi michoota isaa kaabaa irratti argachuun isa jalaa miliqus, jalqabbii diddaa boodaaf godhame isa bira waan tureef, duubatti deebi’uun waraanaa sagantaa babal’inaafi walitti makamuu keessoo yeroo sanatti hojiirra ooluu qabuuf duubatti deebi’iinsa guddaa hin uumne  kan warra isa booda dhufaniiti.
  Akka ilaalcha Abiriitti, Taklaa Giyorgis gara Shawaa fi Wallootti imalli godhe sababa diddaa angafoota Walloo fi jala bultoota isaa bitamuu dhabuu irraa kan ka’e fashalaa’e. Dhugaa dubbachuuf, yeroo kanatti Muhaammad ‘Aliin guutummaa Warra Himano irratti aangoo isaa hundeessuuf milkaa’ee ture  .

Wanti lammaffaan bara bulchiinsa Muhammad 'Alī bulchaa Muslimaa cimaa ta'ee yaadatamuu isaati, inni namoota beekamoo amantii muudee fi karaa isaanii, haftee waaqeffannaa animist, gochaalee fi seera aadaa aadaa tokko tokko dhabamsiisuuf, fi seera Islaamaa fe'uuf yaale.
Maalummaa gochoota sanaa irratti odeeffannoo bal’aa qabaachuu baannus, Muhaammad deeggarsa fi qoqqobbii hayyoota Musliimaa fi ogeeyyii seeraa barbaaduu fi argachuudhaan aangoo isaa cimsuuf Islaamummaa akka bu’uuraatti akka itti fayyadame duudhaan ni mul’isa.
Shari’aa bu’uura sirna seeraa amma jiruuf akka ta’uuf fedhiin inni qabu kaka’umsa kan argate, gita abbootii amantii aadaa keessaa qaamolee haaromsaa kanneen dursitoota haaromsitootaa fi haaromsitoota caalaatti beekamoo ta’an jiraachuu fi dhiibbaa irraa kan madde ta’uun isaa ni yaadatama  boqonnaa dhumaa irratti mari’atameera.

Daldallis walitti makamuu sirna mootummaa keessatti gahee guddaa qaba ture, sadarkaa daangeffame ta’us, sababiin isaas bara warra Muhaammad bakka bu’anii ture kan daldalli babal’ate sababoota boqonnaa isa dhumaa keessatti ibsaman: dammaqiinsa waliigalaa daldalaa fi banamuu  Daandii "Tajorraa" kan buufata doonii karaa Awsā gara gabaa gurguddoo kibba baha Walloo fi achii gara biyya keessaatti wal qunnamsiisu.  Haa ta’u malee, duudhaan "Mammadoch" jalqaba ofii isaanii maatii daldalaa daldala "ixaana" irratti adda ta’ee fi boodarra Warra Himano keessatti siyaasaan beekamtii argatan taasisu jira.  Yoo kun dhugaa ta’e, Mammaadooch galii daldala akkasii irraa argatan bu’uura aangoo isaanii ijaaruufi dorgomtoota isaanii ta’uu danda’an waliin tumsa uumuuf itti fayyadamuu qabu.

   https://t.me/Oromo_geography
Website:-https://mikysultan.blogspot.com
The Imamate of Warra Himano
Islam  and local dynasty in wallo
; Hussen Ahmed) Book

Seenaa mootota walloo Warra Himanoo fi hundeefama ,muudaa sheh nur husseen baalee

Seenaa mootota Warra himanoo "Maammadoota"

Walloo Qaalluu Aanaa  Baatee Garfatti hundeefamuu isaa..
★By Miky Sultan Barento★
------------------------------------★---------------------------------------
Abbootiin maatii bulchaa Warra Himanoo maqaa walfakkaataa qaban naannoo jijjiirama jaarraa kudha saddeetitti walloo naannoo qaalluu Aanaa baatee Garfatti bakka "Mammad" jedhamu jiraachaa turan  jedhamee amanama. 
Abbootii jiraattoota naannoo qaallu baatee garfa  turan   keessaa tokko mooticha hundeessaa Sirna warra maammadootaa kan ta'e   " Godaanaa Babbo"  imaama Oromoo Muslimaa isa tokko ture.
Godaanaa baabboo buufata isaa naannoo baatee "Garfa " irraa dhiibbaa isaa suuta suutaan kara naannoo Tahuladare kaaba lixaa irratti babal’isuu danda’e jira.
Hundeessitoonni warra himanoo,  mana bulchaa Oromoo Muslimaa akka ta'anii fi "Godaanaa Baabboo" hundeessaa Sirna Moototota Warra  " Mammadootaa"  akka ta'e himama,   hiddi gosa   isaa gosoota Oromoo Arsiiti fi  walloo yoo ta'u  , gosti isaa gosa oromoota walloo heedduu  booda   ijaaramus sirna " Maammadoota" jedhamu hundeesse jaarraa heedduu walloo bulchaa turani.
Hundeessitoonni sirna "Arloch"  jedhaman  warra mootota oromoo duraaniiti. Warra oromoota yeejjuu irraayi moggaasi isaa, Aliiwwan jedhu irraa dhufe, moggaasa Sirna walooma" Arloch" jedhu qaban turan.

Mootichi  hundeessaa warra himanoo "mammadootaa, kan ta'e godaanaa baabboo seera qabeessummaa Imaama ta'uu isaa  Sheeyk "Nuur Husseen Baalee irraa fudhataa akka tureef shanyiin gosa isaa Arsii irraa Sheyk nur hussen waliin walqabatu  jedhamee amanama.
Akka seenaatti gosti godaanaa baabboo jaarraa 16ffaa dura naannoo qaalluu garfa bulcha akka turaniif  seera imaamummaa jaarraa 16ffaa dura akka Sheyk Nuur husseen irraa akka fudhataa turan himama.
  
Yeroo Sheek Nuur Huseen fi  godaanaa baabboo walitti dhufeenya qaban jedhamee amanamuu fi bara godaanaa baabboo,  hordoftoonni isaa jaarraa  jala turan gidduu qaawwi jaarraa tokkoo fi walakkaa waan jiruuf, godaanaan Sheyk nuur hussen baalee waliin iccitiin wal argaa turan jechuun soba jedha ragaan tokko tokko, muudama imaamaa Sheyk Nuur husseen irraa fudhachaa turan jechuu mala.

Seenaan bulchiinsa mootummaa Warra Himano jalqaba kurnan jaarraa kudha saddeet irraa kaasee kan naannoo saffisaan babal’ate kan ta’e niwukilasii isaa walloo Aanaa baatee Garfa irraa  booda gara Warra Himanotti ce’e.

Akkasumas bulchitoonni isaa imaammata cimaa Islaamummaa cimsuu fi babal’isuuf kaayyeffate fudhachuu fi hordofuu isaanii agarsiisa ture.
Sirni mootummaa bulchaa ture kun  "Mammadoch" jedhama ture, jechi kun ka’umsi isaa haala adda addaatiin ibsameera, warri  hidda dhaloota Sharīfian "Mammad"iddoo walloo naannoo Aanaa baatee  Garfa keessatti jalqaba itti turan  irraa kan madde, akkuma barreessan seenaa ;Birille  yaada kennutti, maqaa bulchaa bu’uura cimaadhaan hundeeffame bulchiinsa mootummaa wajjin walqabatee jiru irraayi jedha.

Miseensi jalqabaa, fi hundeessaan, sirna mootummaa kan maqaan isaa duudhaa  Birille  walitti qabe keessatti eegame Godaanaa baabbooti malee  'Ali" kan  ilma isaa fi bakka bu'aa isaa ture miti. Godaanaan milkaa’inni aangoo qabachuu fi naannoo dhalootaa of danda’e hundeessuun, haala addaa lubni Musliimaa tokko akka nama beekamaa amantiitti ragaa isaa fayyadamuun kaayyoo siyaasaa galmaan ga’uudha  ture. Akkasumas namoonni booda isaa  dhufan maaliif xiiqii fi kutannoo amantii isaa akka dhaalan ibsa ,  akkasumas imaammata babal’ina naannoo hordofuu isaaniitiif.

Akka seenaan Birillee dhufaatii garee imaammatoota dhufaatii  Oromoo Muslimaa kanaa ibsutti, Godaanaan obbolaa afur qaba ture,  Sirroo, Marfaa, Daganaadoo fi Gulboo jedhaman abbootii qabeenyaa  beeylada gurguddaa qaban kan isaan tooftaadhaan itti fayyadamanii fedhii gaarii hawwachuu fi mo’achuu gamtaa uumuu qaban  ture  wajjiin, garee duraan turan "Arloch" jedhamu gartuu Oromoo kan biraa kan duraan dhufee Sagarat fi aanaalee ollaa Maqdalaa, Legot, Tahuladare, Warțaya fi Jarrii  bulchaa ture waliin, Godaanaan yeroo muraasa booda angafa "Arloch" irraa   beekamtii argachuun mirga aanaalee tokko tokko bulchuu argate.  Akkasumas intala bulchaa Tahuladaree "Faaximaa" fuudhee ilma "Alī" jedhamu  dhalche.

  Kanaaf, mala arjummaa qabeenyaa fi imaammata gaa’ela tasgabbeessuu fi sirna mootummaatiin, "Godānā baabboo" maatii bulchaa Muslimaa aangoon isaanii waggaa dhibba lamatti dhihaatu kan turu bu’uura kaa’uu danda’eera.
(Ragaa; Hussen Ahmed) Book)

https://t.me/Oromo_geography
Website:-https://mikysultan.blogspot.com
The Imamate of Warra Himano
Islam  and local dynasty in wallo
; Hussen Ahmed) Book

#Afran #Qalloo #Barento ~

#Afran #Qalloof #Walloo #Rayyicha- #ቀሎ #ባሬንቶ 

****************★***********************

★Miki Sultan Wallo Barento★

Gosa oromoo keessaa Afran Qalloo hortee ilmaan Shanan Bareentummaa keessaa isa tokkoofi, Ilmaan Qalloo Baareentuuti.

Qalloo Bareentoo  ilmaan afur dhalche. Isaaniis:-

1. Ala

2. Daga 

3. Baabbilee 

4. Oborraadha. Ilmaan 4N Qalloo kanaan yeroo iddoo takkatti yaaman Afran Qalloo jedhamaniii yaamamu.

Akkuma kana gosti afran qalloo obboleeyyan isaa ituuf, Aniyyaa,kaarrayyuu ,xummuggaa,waliin kara kaabaatti waloomaan walloofi  raayyaatti horee  lafa qabatee walloof raayyaa tokkummaa waloo ijaaree lafa  walloo irratti ilmaan  horee jira.

Fkn:-Walloo Shanan jiillee hanga lafa raayyaatti gosti 4n qalloo heedduutu jira. Ammas Ilmi 4N Qalloodhaa Ala Jiille, Arxummaa hanga  Lafa raayyaa  ka'umsi isaa Alaa hanga laga eebootti walooma ilmaan ituuf,kaarrayyuu,Anniyyaaf xummuggaa obboleewwan isaa waliin 4n  qallootis lafa abbaa isaa keessa jiraachaa jira. 

Lafti Raayyaa Jalqabni isaa Alaa jedhama xumurri lafa Raayyaa Eeboo jedhama. 

Ummanni Raayyaa ammallee yeroo dhaadatu "Ana ilma Alaa" jedhe dhaadata ka naannoo alaatin jiru ka naannoo Eeebotin jirus Akkasuma Ana ilma eeboo jechuun tapha isaanii irratti geeraru.

Sirba geerara gumaayyee irratti  yeroo Wal Faarsan  Durbee Warra Alaa gurbaa bareedaa Warra Eeboo jechaa waliin taphatu.

Oromoon Alaa, hortee  damee Bareentumaa ilmaan Afran Qalloo Keessaa tokkoo yoo tahan, damee Afran Qalloo keessaa hedduminnaan sadarkaa durarratti warra argamuu dha.

Oromoon raayyaa lafa Eeboon gama  hin baane gama tigreetu jira jedhan maanguddoon.

Jahan_ ilmaan Jarsoo.

Ilmaan dagaa sadeen keessaa tokko Jaarsoo dagaati. Jaarsoo ilmaan Jaha qaba. Isaaniisa:-

1.Walaabu  Jaarsoo

2.Dhanka Jaarsoo

3.Dawwaroon  Jaarsoo

4Oromo Jaarsoo

5Sayyo  Jaarsoo

6 Ooga  Jaarsoo 

#Ilmaan jahan Jaarsoo dagaa akkuma oromoota  biroo lafa irratti qubatanii fi ona abbaa isaanii dagaa Qalloo irraa teessumni Qubannaa ilmaan Jaarsoo dagaa abbeera isaanii Noolee Dagaatti aansuun Naannoo Aanaa Jaarsoo fi Diida Waaled aanaa Cinaaksan Aanaa Tulluu Guuled fi Aanaa Gursum dabalatee heedduminnaa kan irratti qubatanii argaman yoo tahu akkasuma ilmi 4qalloo Daga ilmi isaa  Jaarsoo Walloo lafa Warra iluu Laga gooraaf laga hidhaa boorana hanga magaalaa roobiteetti gosa jiraachaa jiruudha.

Gosoota gurguddoo Walloo Arxummaa fursee:-

1. Noole

2. Jaalle

3. Galasha ykn galalcha

4. Maarutayyaa.

5. Habbaadhoo--

Walloo Aanaa laga hidhaa seenaa magaalaaf Aanaa laga hidhaa yeroo barreesseetti jaarraa 15ffa keessatti namoonni lama Yimar habsootiifi Dibil habsoo harargee irraa dhufuun magaalaa laga hidhaa kana huundeessan jedhee ragaa kaaye. Gosti isaanii illee warra jaarsoo akka tahan ibsa.Ammas gosti heedduun warra iluu laga gooraa hanga laga waayyuutti jiru gosa isaanii yeroo lakkaayan Jaarsoo galfatu. 

Shanan Jiillee

Waloo ilmaan gurmii shananiiti.

Shanan Kun Ilmaan Kaarrayyuu,Ituu,Anniyyaa,4NQalloo, Dhummuggaati.

Oromoon shanan  jiillee damee Shanitti adda qoodamu.

 Shanan kunniin  huundi isaanii damee heeddu of jalaa qabu. 

 

Fkn, Warri Abboo  damee 6 qaba.

Jahan Abboo jedhamanii yaamamu. isaan  jahan kunis deebi'anii gosa fi balbala hanga warratti baayyee qabu.

Jahan Abboo. Abbo ilmaan jaha qaba:- 

1.Hayyaruu, 

2.Kuuyyaruu 

3.Warra dheekkaa, 

4. Diinsaa

 5.Guyya’e

 6Aanna baabbo. Jedhamu

Gosa arfan fi meettaa jedhamu

Warri kaarrayyuu  ilmaan 3 qaba. sadan kuniis gosa hedduu of jalaa qaba. 

Warra Qaalluu  damee 4 qaba. 

Liibaniis akkasuma damee 4 qaba. Bala'an  damee 3 qaba. 

Shanan jiillee dhummuggaa  jechuun isaan armaan gadii kana jechuudham

Warra  Abboo

Warra Kaarrayyuu

Warra Qaalluu

  Liiban

   Bala'a

Shanan kanatu Shanan jiillee jedhamee yaamamu.

Ammas gosuma 4n qalloo keessaa teessuma isaa lafa diida caffaa kan godhate gosa baabbile jedhamuttu jira.

Gosti biroo kan goodina kana keessatti jiraatu.Dhummuggaa yoo ta'u manni isaanille mana Waayyuu,Guta,Liiban,jedhaman.

Gosti Walloo Arxummaa Fursee ilma Alaa (Qoriifi Fursee)Gosa Gutayya,Buukoo,Galaalcha,Heennaa,

Abbaadho,boodhaa,maaratooyyya,imaroo fi siibaa, Daabbaas,dhiinqaa fi  Noolee,Jaalle jedhaman heedduu of keessaa qaba.

Warra jahan daga jaarsoo:-

Tokkoon tokkoon isaanii ibidda ni qabu kuniis

1.Oromo ilmaan 6 qaba. 

          1 warra xiyyoo 

         2 warra Alii 

         3.Haamidoo 

         4.Halakhu

         5.warra warxuu

         6.ayyagee

2ffaa #Dawwaroon ilmaan 3 dhale isaaniis 

            1.Botor 

            2.Warra Heeban (Walloo)

            3.Warra Boroo

3ffaan Walaabu ilmaan 3 dhale isaaniis

             1. Umar 

             2. Usmaan 

             3. Baallad yoo tahan.

4ffaan #Dhanka ilmaan 7 dhale isaaniis 

             1.warra nya'aa 

             2.warra Mahammad 

             3.warra Yaayyaa Igguu

              4.Warra yaayyaa Guyyoo

              5.Arreeylee 

              6.warra akaakoo 

              7.karrayyuu

5ffaan #Sayyoo ilmaan 3 dhale isaaniis 

             1.Oromo 

             2.Buuko 

             3.Abbayyi 

6. warra Oogaa ilmaan 3 dhale isaaniis 

             1.Warra Nuunnuu  

             2.Haagaloo 

             3.Abbayyi arraaf horteewwan damee  dha.

Jechuun of yaamatee lafa kaabaaf kibba dhiha oromiyyaatti horee jiraachaa jiruudha

#Jahan Jiillee fi Shanan Jiillee baareentuu

#Jahan #Jiilleefi #Shanan #jiillee #lachuu #ilman #baareentooti.

★Miki Sultan Wallo Barento★

lafti shawaa jedhu moggaasa maqaa hiika isaa hin beekamne itti moggaasuun lafa oromoota ilmaan kaarrayyuu adda qoqqooduun moggaasa lafa shawaa jedhu itti kennaniidha.

Oromoo karrayyuu ilmaan shanan baareentoo keessaa tokkoodha.

Lafti jireenya quubsuma  isaanii Shawaa bahaa Aanaa Booset,Fantallee fi Naannawaa magaalaa Adaamaa hanga salaalef walloof raayyaatti jiruudha.

Akkuma beekamuu hortee oromoo booranaaf baareentuu ilma kuush lamarraa wal hore.Kana keessaa Karrayyuu damee ilmaan baareentooti,Kanaafuu Oromoo karrayyuu worra aadaa,worra sirna Gadaa, worra horsiisee loonii fi beellada adda addaatiin beekkamaniidha.

Oromoo Karrayyuu gosa ciccimoo fi worra seenaa durii ta'uuf hanga ammatti worra waan kaleessa beekkaman ta'uu qabatami jiru fakkeenya ta'uudha:-

Karrayyuu Baarentuu

Ilmaan 10dhale

1-Dullachaa

2-Abbichuu

3-Gonbichuu

4-sayyuu

5-Oboo

6-Oborii

7-Jiillee

8-Bullaalla

9-Mucee

10-Galaan

Gosti Oromoo Jiillee (Jahan Jiillee) kan qubatee jiraatu sulula (Rift Valley) keessa ta’ee haala bulchiinsa ammaatin Godina Shawaa Bahaa aanolee Dugdaa, Boora fi Adaamaa keessa. Lafti Jiillee kun gosoota Jiillee jahaniin bakka saditti addaan qoodama. Qoodamni bakka sadii kunis Caffee Danbal, Caffee Qooqaa fi Caffee Wanjii jedhamaniin waamamu. Caffeen Danbal lafa gosa Goonatiin qabame yoo ta’u haala bulchiinsa ammaatiin Aanaa Dugdaa Keessatti argama. Innis lafa kibba dhiha uummata Jiilleetin qabame ta’ee, naannoo Haroo Ziway maqaa jedhamuun kan yeroo ammaa beekamu garuu Hara Danbal jechuun uummatni Jiillee yaamun dangeeffama.

Caffee Qooqaa kan jedhamu gosoota Jiillee Siiba, Gindoo fi Warreen waliin lafa qabameedha. Lafti kun Laga Hawwaasin (Awash) kan qaxxaamuramu ta’ee haala bulchiinsa ammaatin Aanaa Booraa keessatti argama. Caffee Qooqaa tana irraa uummatni kun haala nama gaddisiisaa ta’een akka walakkaa gadi lakkisu ta’amee kan Hidha Qooqaa (Qoqa Dam) irratti ijaarameedha. Uummatni kunis walakkaan gara Caffee Wanjii fi Danballitti akka baqatu taasifame.

Caffeen sadaffaa Caffeen Wanjii ammo teessuma gosoota Jiillee Guusa fi Looyyaati. Caffeen kun dachee uummata Jiillee gara bahaa ta’ee Aanaa Adaamaa Keessatti kan argamuudha. Walakkeessi caffee kanaa bakka yeroo ammaa kana Warshaan Sukkaara Wanjii irra jiru ture. Gosootni Guusa fi Looyyaa akkuma gosoota Siiba, Gindoo fi Warree lafa isaanii irraa buqqa’anii gara Godina Arsii fi Lafa Karrayyuutti akka baqatan taasifaman. Kan nama gaddisiisuu yeroo yeroodhaan lafa shankooraa babal’isuudhaaf uummata  kana buqqisuun kan itti fufe ta’uu isaati.

Shanan jiillee Walloo

Shanan jiillee dhummuggaa  jechuun isaan armaan gadii kana jechuudha

Warra  Abboo

Warra Kaarrayyuu

Warra Qaalluu

  Liiban

   Bala'a

Shanan kanatu Shanan jiillee jedhamee yaamamu.

Gosti kaarrayyu Walloo Shanan jiillee jeessa jiraatan isaan kanaadha. Gandaboo,Borkanna,Bal'aa fi k.k. heedduu warra maqaa dagannetu jira. 

Karrayyuun hortee Oromoo Shanan Bareentumaa keessaa tokko yoo tahu, Oromoo Karrayyuu Gosoota gurguddoo lama qabu. isaanis

1. #Dullachaa fi 

2. #Baaso Jedhamu. 

Dullachi hangafa yoo ta’u Baasoo ammoo quxuusuudha. Oromoon karrayyuu Hundeen gosa Dullachaa Shanan Dayyuu fi Sadeen Booxa jedhamanii  iddoo lamatti hiramuun beekkamu. 

Dullachii :-2

1. #Shanan_Dayyuu.

Dayyuu, Tootayyaa, Abaadhoo, Booddaa,  Hawaasoo

2. #Sadeen_Booxaa

Mulaata, Gurraachuu fi Galaan

#Baaso :-2. Baaso Torban Iluu fi Saglan Galaan jedhamuun beekamu.

1.Torban_Iluu

Sadeen #Dhaasuu fi Afran #Arbii walitti Torban Iluu jechuun beekamu.

Dooranii, Kooyyee, Mulaata (Dullacha Keessaa) tahanii, Gosoota Ituu Murawwaa kaneen akka Algaa, Moomajjii Jiillee, Addaayyoo fi Waayyee dabalatanii "#Saddeettan_Daadhii” jechuudhaan yaamamu. Saddeet Daadhiin Fantaallee jirtu fi Saddeeti Daadhiin Carcaritti beekamtu adda adda. Tan Fantaallee Ituu fi Karrayyuu irraa jaaramte. Tan carcar jirtu moo bifa kanaan addaa qabdi.

2. #Saglan_Galaan.

Dagaa fi Beerree ilmaan Karrayyuu Baaso Galaan keessaa tahun, gosa Ituu keessaa Gaamoo, Baabboo, Baayee, Meettaa Wacaalee, Elellee fi Liiban dabalachuun Saglan Galaan Jedhamanii waamamu.

#kaarrayyuu #oromia #Ethiopia

Doba raya oromo people

#ዶብዓ ፣ ዶባ #ጨርጨር #ኦነ #ኢቱ #መረዋ ~ ዶባዓ - Doba~

~~~~~~~~~~~~~~~~~~

#የዶባዓ፣የጨርጨር ኢቱ ጀግኖች ጦር መሪና አባ ገዳ  ያያ አሊ ሥሬና እሱጋ የነበሩ  ቦሩ ኒኒ ቂልጡ፣ቦኬ ጎዋ ~

#ዶባ ፣ጋዱላ፣ አርገጂ፣ ሊበን ጎሳዎች

★Miki Sultan Wallo Barento★

ዶባ አንዱ የባሬንቱ ልጅ ሁኖ  የኢቱ መረዋ ጋዱላ አርጋጂ ውልድ ነው። ዶባ ጎሳ በጀግንነት የምታወቁና በ ጉማዬ ጫውታ ላይ በመፈከር ወኔ ለማነሳሰት ለጦር መሪነት የታወቁ ነበሩ።

ዶባዓ ሕዝብ  ቀዳማዊ እስልምናን ስለተቀበለ  በወሎና ራያ ሸዋ ሀርርጌ ላይ እስልምናን በማስፋፈት ቀዳሚ ጎሳ ነበሩ።

ትክክለኛው በ በራያ ካርታ ቦተ ያለው ዶባና የሀረርጌ ትልቁ ጎሳና ሰፊ ወረዳ ዶባ ባህላቸውና ጀግንነታቸው አንድ ነው። ዶባ ፈሪ የለውም ይባለል።

: "Maqaan Baduu Mannaa Mataan Baduu Wayya" jedhan

ዶባዖች:- የተናገሩት፣ ሥም ከሚጠፋ ራስ መጥፋት ይሻላል ይለሉ የዶባ አባቶች ።

የ ዶባ ጀግኖች:

1. ያያ አሊ ሥሬ

2 ኢቲሳ ሮባ

3 ሙጬ አመድ ሙጬ እና ሌሎችም…

ዶባዎች በ ምዓራብ ሀርርጌና በ ወሎናራያ አከባቢ በብዛት ሠፍሮ የምገኙ የኢቱ መረዋ የኦሮሞ  ጎሳ ነው።

 ለምሳሌ፣ በ ሀረርጌ ዶባዓ የምባል ወረዳ አለ፣ህዝቡም  በዶባነታቸው የምኮሩ የጀግኖች ዘር ናቸው።

ኣኖሌ ጦርነት ላይ ከዶባ የተወለዱ እንደነ ያያ አሊ ሥሬ የምባሉ  ጀግኖች ነበሩ፣ብዙዎች ጦርነቱን ተሳትፎ የተሰውበት የጀግና መንደርና የጀግና ግኝት ጎሳ  ነው።

               

   ጄዲ የኢቱ መረዋ ጎሳ ውስጥና በ  ኢቱ ጨርጨር መሬት ውስጥ ለዘመናት ታሪካዊ ቦታ ሆኖ የቆየ ነው።  በሌላ በኩል፣ ዘጠኙ ቤት ጄዳ በጋዱላ ውስጥ አንድ ቤት ጎሳ ነው።  እንደሚታወቀው በመሪጋ  ጫውታ ውስጥ እንዲህ ይባል ነበር፡-

            "ጄዳ  ሁለት ቤት ነው

              የኮdhoዶሌ መጠን

              ዜጋዬ ጠፋሁ ወይ ?

 ጄዳ የምትባል እስካሁን  የጋዱላ ቤት የምትባለው፣ዶባና ደበሶ መሃል ትገኛለች። ዋጅራን  ጋዱላ አርገጂ  ቤት በመባል ይታወቃል።, 

በዚሁ ዶባ ወረዳ ውስጥ ብዙ ጭፍራ(ጂላ) ቤቶች ይገኛሉ።

    እ.ኤ.አ. በ 1885 በፒሊፕ ፓውሊሽኬን  ጨርጨር ኦነ ኢቱ  ውስጥ በጎበኘበት ቦታ

 ይቺ ጄዳ  የምትባል አገር ናት።

          " ጋዱላ ሞልቶ አደረ

            አርገጂ ሞልቶ አደረ

            አርገጂ ውስጥ ውሎ ሥያድር

            ምን ተወያይቶ ታደረ።

እያሉ ይጠየየቁ ነበር።

ituu ilma marawwaa harargeef wallloof raayyaa

#Horte  #ituu #murawwaa  Harargeef Walloof Raayyaa ~
★Miky Sultan Wallo★
Gosa oromoo  keessaa  ituun damee ilmaan bareentumaa yeroo tahu ituun ilma  murawwaati.
Horteen ituu gosa kudhan kan of jalaa  qabdu  fi gullantaa lama  kuraa fi galaan jalatti adda qoodee kaayeedha.
Kurnan  ituu:-  Baabboo, Gaadullaa, Gaamoo, Addaayyoo, Arroojjii, Waayyee, Galaan [Eleelle, meettaa, liiban, Wacaale),Alga, Qaalluu [Beerre fi hidhabuu), baayee jedhamu.

Horteen ituu gosa oromoo harargee lixaa fi walloo fi  raayyaa Carcar guddaa lafa jedhamu ykn ona ituu haragee lixaa carcar kana lafa isaa irratti horee   jiraachaa jiruudha . ilmi marawwichaa ituun akkuma gosa  oromoota kaanii  goototaa fi hayyoota baayyee lafa oromiyaattifi lafa kaaba raayyaatti kan gumaacheedha lafa raayyaati gootichi beekamaan  Baareentuu Abbaa seeruu jedhamu lafa carcar facaa jahan irraa kan gumaacheedha.
Horteen ituu marawwaa ammayyuu kaaba walloof raayyaatti lafa isaa carcar guddaa kormee lafa jedhamu lafa guddaa bareedaa irratti horsiisee jiraachaa kan tureefii ammas jiraachaa jiruudha.

   #Qaalluu ituu
Oromoon  gosa  isaa  lakkaawwatee Hundee Oromummaa isaa  Booranaa fi Bareentootti of galcha. Akkuma san Qaalluunis gosa isaa waammatee oromootti galfata.

Qaalluun sirna gadaa keessatti idddoo qaba,booranatti qaalluun warra muudaati.
Hortee Bareentuma keessatti Qaalluun  sadarkaa gosaatti of yaama, ilmaan baarentummaa walloo keessaa, Torban walloo  keessaa Qaalluun  gosa ilmaan walloo keessaa  Isa tokkoodha.

Ammas ilmaanuma baarentummaa keessaa gosti qaalluu sadarkaa qaalluutti kan yaamamu ituu Murawwaa keessatti. Qaalluun damee laman oromoo booranaaf baareentuu  keessatti kabaja guddoo qabu.
Akka gosaatti garuu qaalluu ilmaan baareentummaa keessatti lakkaawamti, fkn,  Ituu Kudhan keessaa takka tan taate gosa guddoo "Qaalluu" jedhamuun beekamti. Ilmaan walloo 7 keessatti torban walloo keessaa Qaalluun gosa tokkoodha. Qaalluun  gosa oromoo islaamaa kaabaaf kibba dhiha walloof harargee keessatti argamuudha.

Gosti Qaallluu hayyoolee sheekoota gurguddoo gootota gurguddoo oromoof horteedha, Qaalluun kabaja ulfina warra kitaabaati hayyuudha, abbaa eebbaati.

Gosaan Qaalluu taatee  Balbala 7 walloof  Saddeettan Beerree fi Torban Hidhabuu keessa tokko taata,  saniif ati Qaalluu wallootiif Qaalluu  Ituu Murawwaati. Qaalluun gosa arabaati jechuun diinummaadha. Oromoon gosa arabaa hin qabu. Ilmaan kuushiti kush ilma Kaam(Ham) Ham ilma Nuuhiti.

Saddeettan beerrre Qaalluu
↓
1.Goodaa
2.baatii/samarii
3.warre ykn jimjim
4.Tokkaay
5.Abburre
6.madar
7.Agaamsa
8. assalamannaa

Torban Hidhabuu(7)
↓
1.Bonayya
2.Saaluu
3.Anduu
4.Leemmoo
5.Caffee
6.Tuullee
7. Jaamii

Afran 4N
↓
Asheetee
Noolaa
Kayyuu
Areeroo jedhamuun yaamamu.

Gosti Qaalluu Walloo keessatti gosa qofa osoon taane  Lafa isaa illee maqaa gosa isaatti  "Qaalluu" jechuun moggaafatee gosa jiraachaa jiruudha. Qaalluun walloo Aanaa Qaalluu jedhamuu magaalaa guddittii Qaalluu duraa kan taate magaalaa Baatee hanga lafa dawwee,hanga caffaattti  gosa diriiree jiraatuudha.

Aanaan warra qaalluu Harbuu jedhamtee waamamti, magaalaan guddoo ishee kombolcha. Qaalluun biyya sheekotaati, biyya Aalimootaati.

Gosti Qaalluu naannoo baatee jiran  Samaa, fi Gaadullaa jedhee of yaama. Balbalti kun lafa warra waayyuu hanga garfaa hanga dawweetti qabatee jiraatuudha. Qaalluun gosa  ummata isaa barumsa barsiisaa(Qaraasisaa)eebbisaa muudaa jiraateedha.

Gosti balballi ilmaan Qaalluu Ituu walitti 15. Isaan keessaa Birmaduun kudha lama. Birmaduun Irree Heenaa (Madhiichii) immoo sadii.  Qaalluun Beerree Hidhabuu kan ja'aaman 15.
Qaalluu Beerree fi hidhabuu ilmaan murawwaa ituuti.

  Arsiitti immoo~

8n Beerree Qaalluu keessaa:
1.Goodaa:Arsii (Raayyaa Mandoo) Dalloo keessatti muudama."Aabbawoon (Aabbawo/abbaa keenna jechuudha)manni Dalloo waan dhugaan jette jenna jedhu.Maaliif jennaan Qaallutu warra dhugaa fi woyyoomaati jedhu.
2. Lakkofsa 5ffaa irra Kan jiru ammoo Abburee 7n Uunshoo jennaan(qubsumaanis Arsii bahaa fi lixaa akkasummas Baale jiraatu)Abbaanis sirritti eebiseenii jira jedhu.
3.lakkofsa 6ffaa irra kan jiru ammoo Madar ykn Madarshoo jedhaman (Warra Sulxoo__Madar).
4.lakkofsa 8 irratti Assalamannaa(mana Asallaa jechuudhaa)kunis ilma 7n Uunshoo keessaa tokkodha.Gosti Asallaa kun kan magaalaan guddoon Arsii ittiin waamamu Asallaa kana jechuudha.

#Anniyyaa_ Ilma _Hunbanaaa~ Warra Aannaa
Oromoota Warra Abbaayyee Raayyaa
****************★********************
★miky sultan Wallo★
Anniyyaa gosa oromoo damee bareentumaati.
Harargee bahaa gara kibbaatti  Walloo hanga  raayyaatti gosa of cimsee diriiree jiraatuudh.

Gosti Aniyyaa raayyaatti  biyya baddana lakkuu jedhamu jalqaba qabate, Achi irraa ka'uun ilmaan isaa huunda lafa hire. ilmaan Aniyyaa raayyaa jalqabaa Warra Abbayyee jedhamu, Abbaan Warra Abbaayyee, Waarso jedhama, Afran waarsoo jedhamani, Abbichu Waarsoo,kole Waarsoo, Dheekko Waarsoo, Abbaayyee Waarsoo jedhamanii waamamu.

Walloof Raayyatti  lafa wal hiranii irratti jiraachaa jiru.  Ilmi Dheekkoo Waarsoo  Dayyu Jedhama. Ilmaan Waarsoo Anniyyaa Walloo raayyaa hanga harargee bahaafii kibbaatti babalatee jiraachaa jiruudha.Gosti Aniyyaa Ilma Humbannaa guyyaa Awash irraa godaanee kara walloof raayyaa dhufu Abbaa Kudha Lama taheeti dhufe jedhan maanguddoon raayyaa yeroo seenaa hasayan.

Abba kudha lama kun lafa wal hiraa hanga daangaa tigraay laga eebootti qabatanii jiraachaa jiru. Magaalaan biyya bareeddootaa jedhamte yaamamtu magaalan walloo baatee magaalaa guddoo ilmaan qaalluu taatee beekamtuus garuu akka isiin ilma Dheekoo Waarsootin magaalaa warra dayyuu taatetti waamamti. አረ ባቲ ባቲ፣ ባቲ ገንደ ደዩ( Dayyuu) ሀድራው የምሞቀው ደረርቦ ስተኙ jechaati taphatu. Dayyu ilma dheekoo waarsoo Ilma Anniyyaati.

Ammas muftiin Jalqabaa Aalimni Sheeka Sheekowwanii Sheek  Jamaaluddiin Anniy gosa oromoota raayya warra abbaayyee keessaati. Maqaanuu Jamaaluddin Al Aniy jedhamani yaamamu.
Sheeka beekamoo Abbaa ilmii guddaadhaati. Sheeka warra daaniyyiiti, Daaniyyiin  darasoota sheeka warra  Aniyyiiti.

Anniyyaan ilma  humbannaa yoo ta'u.
Anniyyichi immoo ilmaan torbaa horachuudhan.
Iddoo  lamatti addaa qoode .
isaanis sadan sadachaati fi afran kodheelleeti.
1.Biduu Anniyyaa Humbanna bareentoo
2 .Aannaa Anniyyaa Humbanna bareentoo
3 .Macca Anniyyaa Humbanna bareentoo
4 .Kole Anniyyaa Humbanna bareentoo
5. Malkaa Anniyyaa Humbanna bareentoo
6 .Babboo Anniyyaa Humbanna bareentoo
7 .Dambu Anniyyaa Humbanna bareentoo
jaarraa 18ffaa  dura oromoon
anniyyaa ituu fi afran qalloo walin sirna gadaa
odaa bultum kan malkaa tarraamutin bulaa turuu manguddoonni carcar ragaa bahuu.

Heeddumina  Wal hora ilmaan isaanitiin fi baldhinaa
lafa isaanii irraa kan ka'e faca'aani qa'een abbaa qabaachu diinaa isaani agarsisuuf jechaa oromoonni anniyyaa fi afran qalloo lafaa Heera
sirnaa gadaa isaani bullulloo fi burqaa tirtiraa godhatan.

#Warra Baabboo

Warra Baabboo
***************★*******************
★Miky Sultan Wallo★
Warri baabboo angafticha ilmaan ituu marawwaa wallichaati.warra baabboo jechuun #Baabboo = Kan Abbaa Fakkaatu, ykn kan hiiriira duraarra jiru jechuudha.
lafti warra baabboo hayyuulee amantiif gootuwwaan qabsoo heedduu lafa walloo irratti horteedha.
Oromoota walloo keessatti yeroo dheeraf gaaffi eenyumaa gaafachaa turan keessaa tokko oroomoota warra baabbooti. Warri Baabboo biyya gooticha Godaanaa baabboo kan huundeessaa sirna maammadootaa kan ta'eetifi biyya gootaaf bareeddanii, Biyya Aalimootaati.

Garuu gaaffiin isaanii sun  deebii dhabee hanga ammaatti oromoonni baabboo cunqursaa jala jiru. Yeroo heedduu goodina addaa walloo Aanaa baatee galla jechuun gaafachaa turan mootummaan naannoo amaaraa gaaffii isaanii dhoksuun gaaffii ummata bal'aa deebii dhabsiisanii jiru.
Oromoota walloo warra Baabboo magaalaa Bistiimaa  jalatti argaman,  gaaffi yeroo dheeraf nuti oromoota afaan oromoo dubbanna, mirgi keenya nuuf eegamuu qaba, Afaan keenyaan barachuu qabna,oromoota walloo keessa jiranitti makamne oromoodhan waammamuu qabna  jedhanii yeroo dheeraaf mirga isaanii gaafachaa bahan keessaa. Gandoota gammooojjii warra baabboo .
Fkn.Ganda 08 kooraa fi yaayyaa
Ganda 010 .Gola Aananii
Ganda 011.  Ganda mukaa, ciqilee, Qilxuu, hulaagaa,Harrooyyee, Burqiisaa, Diinqaa,Nagoo fi k.k.f...
Gand 012.magaalaa Bokoksaa jala jiran.
Ganda 014. Hagomdii, karoora gordaa, lamacha fi Gadiidaa k.k.f..
Ganda 015 magaala  Ara baatee
Ganda 016  Adaree fk.kf... gandootaaf magaaloota kana keessatti ummanni jiru ummatoota afaan oromoo dubbatu garuu wanti baayyee nama gaddisiisu  afaan isaanitin hin baratani Afaan Amaaraatin baratu jaarra kana keessattis  cunqursaa guddaa keessa jiru. Goodina addaa walloo oromoo keesssa hin jirani Amaara jala bulu. Yeroo heedduu gaaffi eenyuma yoo gaafatan illee  deebii hin argatu.   Nuti oromootni walloo mirga guutuu argachaa hin jirru. Mirgi keenya akka malee dhiibamaa jira. Gaaffiin oromoota walloo warra baabboo deebihuufi qaba. Gaaffii kana oromoota huundatu gargaaruu qaba.
Sagaleen oromoota walloo dhagayamuu qaba.
Gaaffiin keenya mootummaa naannoo Amaaratin yeroo heeddu dhiheessinee jirra.
Lakkaawama manaatis oromoota wallooti waliin oromoodhan lakkaawamuu qabna gaaffii jedhu gaafachaa jiru.
Jaal Abdulkariim Baabboo
************★********************
Qabsaayaan Abdul kariim baabboo dhalataa walloo warra baabboo ganda Agoomdii(Hagomdii) yoo ta'u gameessa goota ija barbadaa walloon qabdu keessaa isa tokko ture.
Jaal Abdul kariim baabboo oromoof oromiyaa jecha  nama qabsoo guddoo godhee wareegee dirree waraanaatti wareegamee,lubbuu qaalii isaa oromummaaf jecha hireedha. Warri baabboo goota akka abdul kadii baabboofaa qabdi.rabbiin caffee jannataa nuuf hakaayu. Abdul kariim baabboo intala akka isaa leenca takkaa qabsoo irraa haftee hin beekne qaba sabboontuu oromtattii onneen sibiilaa intala abbaatti baateedha. Walaloon ishii illee onnee gootummaa namatti hora jiraadhu jennaan.

<< Sheh Odaa( Abdulwahab Abdal jalil 1943)>
Barreessan miky sultan.
×××××××××>>>>>>>>>
Sheh odaa :- warra baabboo keessatti kan argamtu ganda odaa jedhamtu keessatti jiraachaa turani. Oollaa sheh caaliti. Odaan oolla ganda caaliiti. ShehOdaan naamuusummaa.barsiisummaan Aalima beekamoodha. Hiriyyaa sheh caali( sheh seyid ibrahim 1972-1947) hiriyyaa dhihoo turani.
walitti dhiheenyi isaani aja,iba ture. Waa heeduun Siruma walin taanenifi Amala baayyee walin taane waliin fidanii waliin jiraachaa turani. Sheh caaliin tapha baayyee jaalatu ture. Taphas dandayu.
Sheh odaan immoo fuulli isaani hin hiikatu ture. Sheh caalin bayyee dubbatu.  Sheh odaan baayyee dubbachuu hin jaalatan turani.
sheh caalin Aaya qura,ani kennaan rabbii dubbate kan jedhun bitatu.
Sheh odaan Aayaa daldalli isaanii bu,aa tokko hin fidu kan jedhun dubbatu ture.
Sheh caaliin hinaaffaa uumamaa qaban turan jedhama,jechuun waa tokko yoo argan baayyee itti hinaafu karaa ilmii irratti jechuudha.
Sheh odaan miira hinaafummaa hin qaban nama hinaafus hinn jalatan turan. Aalimummaan lammeen isaanii Adda ture baayyee Aalima turani.  jiruuf jireenyi isaani jaalala sheh daana yk (Daniyuu saaniitin) kan addasame ture.baayyee wal jaalatu. Barattoota sheh daana turani.
Amala sheh odaa keessa- dandeetti dhagahu, dandeetti dhageefachuu qaban turan.
Sheh juwar darasaa jedhamu tokko qaban turani.Akki darasaan isaani kun dubbatutti 20 taanee walitti qabamne iddoo tokkotti sheeka keenya biratti qura,an qara,uf
Isaani dhakaa ol guddaa tokko irra taa,ani
San booda nuti isaan marsinee
20 meenu keenya iddoo tokkotti yeroo tokkotti Aayaa addaa addaa qaraana ture.
isaanis cal jedhanii dhaggeefatu.
San booda Aayaa itti Aanu nu barsiisanii nu eebbisanii nu gageessu.
Seerichi akkas ture.
yeroo tokko shakkii seene jedhe darasaan isaani juhar,amma 20 meen keenya yeroo tokkotti Aayaa addaa addaa qaraana akkamitti nu dhagayuu dandayan jedhee  yaade, akkamitti dhagayan jedhee shakke.
Akkanummatti nutti taphachuuf malee akkamitti Aayaa addaa yeroo tokkoti nama 20 qaraanee dhagayan jedhee, iaaluf fattanuuf isaan yaade.
Darasoonni 20  waliin ta,ee itti dhiyaadhe qara,uuf  qarqara taa,e, isaanuma fattanuuf 20 meen keenya Aayaa addaa addaa qara,uu jalqabne.beekaaf quraa,ana  caccabsu ka,e ,yeroo san ture namoota digdamoota keessa isa koo dhagayanii "juhar dhiisi deebi,i" akkana miti naan jedhani.yeroo san ture akka isaan dandeetti dhaggeefachuuf dhageetti cimaa qaban arge jedha.
Sheh odaan Aalimoota hedduu horatanii Aalimoota hedduu barsiisa turanii bara 1943 ti du,aan booqatani.
Eega du,a sheh odaan booda sheh caalii bara afuriif lafa kanaratti jireenyi isaan jibbisiise gaddanii( azananii) baayyee itti gaabanii hiriyyaan isaani biraa du,uun.
Jireenya isanitti gaddanii wanjalitti natti baayyateeraf malee akkamitti lafa kana irratti isaan jalaa na hambisa jechuun gaddaa turani. Yeroo xiqqoo itti dhagayame argitanii nama hiriyyan qabne nama hiriyyaan jalaa du,e jechuun gadda isaani ibsachaa turani.
Hiriyyaan akka jabaa ta,e himaa turani.rabbiin guddaan caffee jannataa isaan hakaahu sheekoolee keenyan.
Wabii kitaaba.
-Haji taauddin,ialaul agbiya,i( bara 1977 kan barreefame)
-Haj muhammad walee,iqaazul himam ( ara 1996 kan barraa,e )
-
#Sheh Gooroo _Ijersaa_ Warra Baabboo~
/ Miky sultan Wallo/
**************-**********************
Aalima Beekamoo Tafsiira(Hiikaa)  Qura'aanaa
Sheek Ibraahim Haakim!
Rabbiin caffee jannataa haa kaayu.

Giddugala Barnootaa Goro-Ejersa.

                Sheek Ibraahim Haakim!

       Aalima   Barsiisaa Waggaa 65+

  Kan dhalatan walloo , Aanaa Warra baabboo, Ganda Gooroo Ijersaatti.

Giddu-galli kun Sheek Gooroo ijersaaa jedhamuun beekama.
Wiirtuu guddaa tafsiira( Hiikkaa/"xiinxala Qur'aanaa" kan hayyoota gurguddoo 500 ol horatedha.

Giddugalichi maatii hayyoota gurguddoon guutameen hundeeffame.  Sheek Huseen ganda dhaloota isaa irgooyyee  jedhamutti Sheek Huseen Mahmuud Laga hidhaa irraa Qur'aana barate.

Waggaa 10+ mana barumsaa kitaaba  Hanafii baratan.

Irgooyyeetti "barnoota Arabaa" jalatti waggaa 5+ baratan.

Hiikkaa Qur'aanaa gara waggaa 7 waggaa 2 Sheek Daawud Ibraahim Warra hibanoo  jalatti, waggaa 5 ammoo Sheek Kaliiil Ahmed Corree jalatti baratan.

Sana booda waltajjii barsiisaa isaanii irratti sheh irgooyyee irratti fiqh barsiisaa turan!

Waggaa 11+ tafsiira fi Fiqh Qur'aana barsiisaa ture.

Dhumarratti hiikkaa Qur'aanaa Gooro ijersa keessatti waggoota 44+f kennanni jiru.

Walumaagalatti Sheekni waggoota 65+ oliif Tafsiira Qur'aanaa barsiisa turani.  Amma garuu beekumsi sun hundi du'a sheekaatiin ka'eera! Rabbiin caffee jannataa isaan hakaayu.

Hayyoota 500 hanga 800 kan oomishanii fi firiin isaanii guutuu biyyattii keessatti faca’ee kan argamu Sheek Gooroo ijersaa Gondar, Gojjam, Shawaa, Tigray, Wallaggaa, fi Affaar keessatti barsiisaa jiru.

Barattoota isaanii keessaa:
        Sheek Ibraahim Warra himanoo (Wallagaa irratti)
        Sheek Huseen xafa  ( hiddii irratti )
        Hayyuuf sheeka sheekotaa  Sheeh Qunnuu, .
         Sheek Muhammad Yaasiin,
         Sheek Ahmed Musxafaa Haxayye, hayyuu fiqh.
         Sheek Muhaammad Maanayyoo,
         Sheek Muhaammad Meegit,

Hariimaan kun hariimaa giddu gala azharal islaamaati.

"Sheh caalii warra baabboo"
Barreessan (miky sultan)
***************--*********************
Sheh seyid ibrahim caalii bara 1870 moota jalqaba abbaa isaani Sheh ibrahim yasin fi harmee isaanii addee zebuuraa muhammad yimam irraa warra baabbootti ganda Caalii jedhamtu keessatti  dhalatani.

Sheh seyid ibrahim (caalii)  baayyee kabajamoo fi jaalatamoo turani.
Sheeka Aalima walaloof menzumaaf neshidaa kan barreessuun beekaman turani. Menzumaa Qibliyyaa jedhamu kan isaan barreesani.

guddinni isaani mana mooticha walloo Ras walee fi ittege mannan faa yeroo ta'u. Bulchitoota yeroo san turan waliin baayyee qabsaaya turani.

Yeroo cunqursaa muslimoota san Aalimoota heedduu waliin qabsoo heedduu godhaa turani.
Kanuma waliin wal qabatee kitaaboota heedduu keessatti maqaan isaanii kan hindhawamne  ( balay zelleqe) waliin tahun xaaliyan kan lolaa ture .<< sheh caalii warra baabboo turani.

Lola xaaliyani waliin godhame keessatti gochi isaani ol ka'e kan kaafamuu qaban Aalimoota keessa
Haldureen sheeka caalii turani. Shek caaliin yeroo jalqabaatif yeroo san gootummaan kan beekaman xaaliyanif mataa gad kan jedhanii hin beekneefi farda isaanii irraa bu'ani kan hin  beekne tahuu isaanitini.

Werartoonni xaaliyaan << namni kun enyu kan harkas nageenyas osoo naman gaafatin tuffiidhan akkatti nu laalaa darbu  jedhanii gaafatani>> yeroo saniti namichi nura hussen jedhaniin ertiriya xaaliyaanii  waliin dhufe tokko akkas jedheen... Kun shek caalii jedhama harka sinitti kennuu dhiisii mootummaahu sinirraa fuudhuuf  kajeelaa jira jedheen.

Sheh caaliin harka kennuu dhabuun xaaliyan kun weerartoota xaaliyan waan sodaachiseef yeroo heedduu akka ajjeefamu  irratti labsanii turani.
garuu jaalalli ummati sheh caalidhaf qaban ajjeesamun isaani kaffaltii heedduu xaaliyan irra geessesa saniif sodaatani.

Xaaliyanoonni sheh caalii qabanii fannisuu baayyee irratti dalagaa turaniiru.garuu walii galtee xaaliyani fi isaan jidduu  sheh oraa lan jedhaman qabsoo heedduu godhanii xaaliyanoota waliin guyyaan  walii qabanii Waada godhame saniin  walloo naannoo warra baabbootti walgayani xaaliyanoonni baanda warroota tigroota sheh husseen jedhamee waamamu waliin dhufani walgayani.

Yeroo mana seenan baandichi seyfii  baate fuldura dhaabateera. Yeroo isa argan aarani jagnummaadhan seyfi isaa harkarraa saamanii seyfin akkanatti hin qabatamu jedhanii fuudhani bahani.
Sheh caaliin sheeka jaalatamoofi goota turani. Darasoota ykn barattoota 500 ol qaban turan jedhama.

Sheh caalii hanga ammaatti ummati walloo jaalala guddaa isaani qabu. Goota jaboo turani.
Keessayyu warra baabbootti fi baateettii yeejjuutti... oromoonni jiran heeduu isaan jalatu.

Akka itiyophiyaattis Aalima beekamoo turani.
walaloon isaanii baayyee jaalatamaa ture.

Sheek _idiris _muhammad _baatee( Adii)
**********-*************************
Sheek Idiris muhammad hussen kan dhalatan asuma oollaa baatee kan taate warra baabbootti.

" Aalima Sheekoolee 70 ol kan eebisiisan"

Sheekni sheekotaa idiris muhammad Aalima yeroo ammaa tanatti jiran keessaa isaan tokkoodha.  Ifaa ilmii barbaachaaf ijoollummaa kan manaa bahanii isaanii milkaaye keessa isaan tokkoodha.

Sheeka beekamoo  magaalaa baatee hariimaa azharatul islaam jedhamtu imaama masgiida Adiiti.

Shek idiris Adii kan baratan Aalimoota gurguddoo warra baabboo hariimaa ganda qalqashaa irrattiifi achuma warra baabboo facaatti ammas naannuma baatee kanattis ilmii baratanii jiru.

Ijoollummaa kiyya irraa kaasee hanga ammaa ilmii barachuuf barsiisuu irraa  bulee hin beeku jedhan. Abbaan isaanii osoo lubbuun jiruu imaanaa isaanitti kenne waan ta'eef takkaa ilmii barbaachaaf barsiisuu irraa bulee hin beeku jedhan.

Sheekni keenya jaalatamoon darasaan isaan barsiisan keessaa hanga ammaa sheekoolee 70 ol eebbisiisanii jiru.

Mashallah kennaan kanaa ol maaltu jira.

Rabbiin Aalimoota keenya irraa nama baratu nu hagodhu.
/ Miky sultan Wallo/