Seenaa mooticha walloo Amadee muhammad Alii

 Mootii  AmadeeKolaasee" enyu?
Maqaan isaa Amadee muhammad Ali Godana Babbooti.

★By Miky Sultan Barento★
--------------------------------★-------------------------------------------
Akka barreessaan seenaa Brielle barreessetti; Amade waggoota digdamii shan Aangoo irra akka ture dubbata.
Akkuma bara bulchiinsa Abbootii  isa duraa, kan Amadee muhammad  illee kan sochii guddaa qabu ture sababiin isaas bulchiinsa Warra Himano daran babal’achuu isaa waan argeef.  Karoora abbaa isaa kan naannoo guddifachuu aanaalee  biroos domeenii isaa keessatti hammachuudhaan kan xumure Amadē Muhammad Ali ture. 
Imaammni  inni hundeesse hanga kibbaatti, hanga laga Wanchit fi Jaamaā fi  dhihaatti , hanga Abbāy babal’ate.  Bahaan bulchitoonni Garfăa fi Qaalluu gooftummaa isaa ol’aanaa beekamtii kennan.  Kaabaan yeroodhaaf Dawunt fi Dalāntā qabate.  Bara 1798tti magaalaa guddoo impaayera Gondar illee yeroo adda addaa lama qabachuu danda'ee, kaadhimamaa mataa isaa teessoo irra kaa'uu danda'eera.

Imala gara Gondaritti godhameef waraanni isaa kutaa afuriitti qoodame: inni jalqabaa "Birillee Ergoo" jalatti kan loltoota Sāyent, 'Alī Bēt fi Abbay Bēt irraa ajaju ture.
Inni lammataa Billee  'Aliin durfamu loltoota Laga Amboo, Laga Gooraa, Warra Iluu, Jāammāa fi Booranaa irraa kan of keessaa qabu ture.
  Inni sadaffaan indiris Booruu [Idrīs] Boru jalatti warra Qaalluu fi Riqqee irraa dhufan dursee yoo ta’u,
  Inni afraffaan ammoo ajajaa Maariyyee jala kan ture yoo ta’u loltoota Tahuladarē, Warra Abbichu [Bacho], Warra Waayyuu, Warra Tāyyaa fi Warra Baabboo irraa dhufan of keessaa qaba ture. 
Akkasitti "Amadēe Kolaāseē" loltoota angafoota gurguddoo yeroo sanaa hunda sochoosuu danda'eera kunis dhiibbaa fi humna isaaf ragaadha.
Akka duudha naannoo sanaatti, Amadeen waamichi kadhannaa sirna Islaamaa masaraa masaraawwan Gondar keessaa tokko irraa akka mallattoo injifannoo magaalattii seenuu isaati muullise, tarii immoo  amantii isaa cimsuuf akka ta’u godheera. 
Duudhaan walfakkaataan kun Amadēen , Baatoon dirqiin gara Kiristaanummaatti jijjiiramuu isaa haaloo ba’uuf jecha imala kana kan fudhate ta’uu isaas ni ibsa. 
Abir;  akka barreessetti Amadēen  Abbootii waraanaa Gondar fi bulchiinsa giddu galeessaa waliin gamtaadhaan Gondar qabate.

Amadeen akkuma abbaa isaa walloo keessatti ejjennoo Islaamaa cimsuuf kutannoo qaba ture.  Aangoo dhaalaa isaa seera qabeessa gochuu fi qulqulleessuuf jecha hayyama barreeffamaa" Makka" irraa argate kan inni fi sanyiiwwan isaa maqaa kabajaa "imaamaa" akka fudhatan hayyamu ta’uun isaa ni amanama.

Amadeen bara 1803 fincila bulchitoota Laga Hidhaa fi Laga Goraa waliin hoogganamu bakka Yelal/(Ilaalaa) jedhamutti waldhabdee godhameen lafa qabsiisuuf osoo yaaluu du'e.

ጀግና አመዴ ኮላሴ( Amade Kolase) የወሎ ኦሮሞ ወረ ሂማኖ መሪ "ማመዶች" ማነው?

ጀግና አመዴ ኮላሴ( Amade Kolase) የወሎ ኦሮሞ ወረ ሂማኖ  መሪ "ማመዶች"  ማነው?

ጎንደርን ተቆጣጥሮ በ ጎንደር  የድል አዛን ያስደረገ
አመዴ  ሙሐመድ አሊ ጎዳና ባቦ ይባላል።
የጎንደር ፉከረ ቀረርቶ ያስነፈሳት የቆነጠጣት መሪ
★By Miky Sultan Barento★
---------------------------------- -------------------------------------------
የታሪክ ፅሃፊ ብሬሊ(Brelli; ) እንደፃፈው;   አመዴ ሙሀመድ አሊ ኮላሴ በስልጣን ላይ ለሃያ አምስት አመታት እንደቆየ ይናገራል።
ልክ እንደ ቀደሞቹ አባቶቹ  የግዛት ዘመን፣ የወረ ሂማኖ " ማመዶች"  አገዛዝ ተጨማሪ መስፋፋትን ስመለከት አመዴ ኮላሴ ጀግና  ንቁ መሪ  ነበር ብሏል።
 
በእሱ ግዛት ውስጥ የነበሩ ሌሎች ወረዳዎችን በማካተት የአባቱ የወሎ መሬት የነበሩት፣ በሰለሞናዊ ተወስዶ  የነበሩ ፣ በጀግንነት ዘምቶ  ያስመለሰና  መልሶ  እቅዱን  ያጠናቀቀው ጀግና የጦር መሪ አመዴ መሀመድ አሊ ነበረ።
አመዴ የመሰረተው ፖሊሲ እስከ ደቡብ፣ እስከ ዋንቺት እና ጃማ ወንዞች እና ወደ ምዕራብ፣ እስከ አባይ ቤት  ድረስ ይዘልቃል።  በምስራቅ የገርፋ እና የቃሉ ገዥዎች የበላይ የሆነውን በ እሱ ስር አድርጎ ነበረ፣ ሰሜኑን  ዳውንት እና ዳላንታን ​​።
እ.ኤ.አ. በ1798 የጎንደርን የንጉሠ ነገሥት ዋና ከተማን በሁለት የተለያዩ አጋጣሚዎች በጀግንነት በመያዝ የራሱን እጩ በዙፋን ላይ አስቀምጧል።

ወደ ጎንደር ለሚደረገው ጉዞ ሠራዊቱ በአራት ተከፍሎ ነበር፡
የመጀመርያው  በ‹ኢርጎ ብርጌድ› ሥር ሆኖ ከሣይንት፣ አሊ ቤት እና አባይ ቤት ጦር አዛዥ አድርጎ አዘመተ።

ሁለተኛው በ ቢሊ አሊ የሚመራው ከለገ አምቦ ወንዝ፣ ከለገ ጎራ ወንዝ፣ ከኢሉ፣ ከጃማ እና ከቦረና የተውጣጡ ወታደሮችን ያቀፈ ነበር።

ሦስተኛው በቦሩ [ኢድሪስ] ቦሩ  የሚመራው ኢንድሪስ ነው ከቃሉ እና ከ ደዌ ሪቄ የነበሩት ጋ አዘመተ።

   አራተኛው በማሪዬ ትዕዛዝ ሥር የነበረ ሲሆን ከታሁላዳሬ፣ ከአቢቹ [ባቾ]፣ ከዋዩ፣ ከታያ እና ከባቦ ወታደሮችን ያቀፈና በ አንድነት የዘመተ ነበር።

ስለዚህም "አመዴ  ኮላሴ" በጊዜው የነበሩትን ታላላቅ አለቆች ወታደሮችን ሁሉ ማሰባሰብ የቻለና ጀግና የጦር መሪ የነበረ፣ ይህም የእሱን ተጽዕኖ እና ሃይል የሚያሳይ ነበረ።
  በአካባቢው ባህል መሰረት አመዴ  ወደ ከተማዋ ወደ ጎንደር ስገበ  በድል አድራጊነት መግባቱን እና ምናልባትም እምነቱን ለማጠናከር ከጎንደር ግምብ ውስጥ አንዱ ከሆነው የእስልምና ስርአት የፀሎት ጥሪ ( አዛን) አድርጓል።
ተመሳሳይ ወግ አመዴን ፣  ኢማም ባቶ የምባል ንጉስ ፣ በግዳጅ ወደ ክርስትና በ ሰለሞናዊ ንጉስ መሪዎች  በመመለሱ አመዴ ያንን ለመመለስ ትግሉን  አድርጓል።
  Aber;  አመዴ ጎንደርን ከጎንደር(ቅማንቶች)  የጦር አበጋዞች እና ከማእከላዊ አስተዳደር ጋር በመተባበር ድል እንደ እደረገ  ጽፏል።

  አመዴ ኮላሴ ልክ እንደ አባቱ በወሎ  የእስልምናን አቋም ለማጠናከር ቆርጦ የታገለ መሪ ነበር። 
የኢማምነት የዘር ውርስ ሥልጣኑን ሕጋዊ ለማድረግ እና ግልጽ ለማድረግ ከ"መካ" የጽሑፍ ፈቃድ አግኝቷል ተብሎ ይታመናል, እሱ እና ዘሮቻቸው "ኢማም" የሚለውን የክብር ማዕረግ እንዲይዙ ያስችላቸዋል።

ጀግና አመዴ ኮላሴ በ 1803 ከለገ  ሂዳ  እና ከለገ ጎረ  አለቆች ጋር በይላል(ኢላል)  በተፈጠረ ግጭት ለማቆም ሲሞክር ሞተ።

https://t.me/Oromo_geography

Website:-https://mikysultan.blogspot.com/

The Imamate of Warra Himano
Islam  and local dynasty in wallo
; Hussen Ahmed) Book

Seenaa mooticha walloo liban Amade (Abba jirru)

Gooticha  Liban Amade( Abbaa jirruu)

Jaarraa Amaarri of tuulaa turte sanitti gondariin dhuunfatee goota sagalee injifannoo mana mootummaa gondar keessat Azaan goosise Amadee Liiban ture.
★by Miky Sultan Barento★
------------------------------------★---------------------------------------
Liban Amadee ,  (b. 1815)  giiftii Yajjuu  fi , obboleessa isaa, 'Abdallah, fi miseensota maatii " Mammadoch" biroo dabalatee morkattoota imaamaatti himatan, akka muudaman gochuudhaan bulchiinsa isaa eebbise.
Masaraawwan Maqdalaa fi Legot jedhaman qabate .  Liban sana booda Laga Hidhaa fi Aanaalee ollaa qabate lafa abbaa isaa ture kan warri nafxanyaa salamoon ofiin jedhan fudhatan duulee gootummaan deebise.  Nama "hokkaraa fi haaloo ba'u" ta'ee waggoota torba walitti aansuun aanaalee abbaa isaa irratti fincilan of jala galche  jedhamee ibsameera.

Maqaa "imaamaa" erga fudhatee booda, babal’inaafi babal’ina Islaamaa dammaqinaan jajjabeesse.  Quuqamni amantii isaa, manneen amantaa naannoo sanaa tokko tokko  gara masjiidaatti akka jijjiiru isa taasiseera jedhameera.  Dhugaa dubbachuuf, hawaasa Kiristaanaa naannoo sanaa gara Islaamummaatti jijjiiruuf duula geggeessaa osoo jiruu du'e jedha barreessaan seenaa yeroo sanaa."

Liiban ilmaan sadii: Amadē Alii (Abbaa Mujjaa), kan isa booda bu’e, fi  ‘Alii (Abbaa Bullaa) fi Bashir waliin  ture.

Ilma Liiban Amadee, Amade Liban;
Amade Liban, akka barreessaan  Krapf jedhutti, Kiristaanota Warra Himano baay’inaan gara islaamaatti  jijjiire jedha.
Imaltuun Faransaay, Antoine d' Abbadie, obboleessi Arnauld, Amadeen kaaba Itoophiyaa dhuunfachuu fi jijjiiruuf tumsa  barbaade Muhammad 'Alii nama masrii waliin dhoksaadhaan wal qunnamtii qabaachuun shakkamee ture jedha.

Amadee Ali   dargaggeessa Raas 'Alii 2ffaa Yajju bakka bu'uun mana maree bulchiinsa mootummaa hogganaa ture.  Amade Liban bara 1838tti kan du'e yoo ta'u, Liban kan xiiqii Islaamummaa isaatiin beekamaa fi akka ittisaa Islaamummaatti ilaalama ture: "Muhammado" jedhamuun bakka bu'e.

Liiban bulchaa hawwii guddaa qabu yoo ta'u, osoo bulchaa dhalootaa Warra Himano hin fudhatiin durallee, duula  naannolee ollaa irratti hirmaatee ture.  Caamsaa 1799tti duula  hidhannoo "Gaayint" keessatti geggeessefi lolchiisaa cimaa injifannoo irraan injifannoo gaggeessaa tureef   kan manneen amantaa  dawoo godhatanii of tuulaa turan seeratti galchee ture jedhama.

  Bara 1805 gara Maqēt Laastaatti imala eegale waggaa sadii booda Raas Walda Sellase kan Endarta, Tegray, Yajju irratti yeroo duule, isaa fi Gojii bulchaa Yajju gidduutti nagaa buusuuf gidduu seene.      Liiban humna waraanaa guddaa kan tilmaamaman namoota 10,000 ta’an kan hidhannoo  musket hidhate akka qabu kan amanamu yoo ta’u, naannoon isaa baay’ee bal’aa ture, keessumaa erga "Dawunt" fudhatee booda.

Bara 1841 Liiban ajaja Raas 'Alii Alulaatiin aangoo irraa buqqifamee bulchiinsi walloo dhaalaa abbaa Muhaammad 'Alii kan boodarra Kiristaanummaa fudhachuuf ture 'Alii Liiban'f kenname.  Yeroon Liiban kufaatii booda ture dorgommii sanyii Abbaa Jirruu Liiban gidduutti uumameen kan beekamu yoo ta’u, kunis hamma Tewodroos II bara 1855 aangootti dhufutti itti fufe.
https://t.me/Oromo_geography

Website:-https://mikysultan.blogspot.com/

Seenaa mooticha walloo muhammad Ali Godana

MUHAMAD ALI GODANA  (ABBA JABOO)
Mooticha oromoo walloo;  Ali as Abba Jebo, "(his traditional "horse name")
★BY MIKY SULTAN BARENTO★
-------------------------------------★--------------------------------------
Bara bulchiinsa Muhammad 'Alii Abba jaboo (r. ca. 1771-85), ali akka Abbaa Jaboo ("Aba jebo maqaa fardaa")

Maqaan isaa muhammad Ali godaanati.
Caalaatti babal'achuu domeenii
"Mammadoch" fi cimsuu Islaamummaa irratti jabaa fi qabsaayaa mooticha oromoo walloo  warra himanoo keessaa isa jabaa beekamaa  ture.
Muhaammad Ali Abbaa jaboo mootii qaroo fi hawwii guddaa,  humna guddaa qabuu fi Warra Himano keessatti ijjennoo isaa gootummaadhan  hundeesseedha.
Seenaa walloo  keessatti yaaliin oromoota walloo gosa  isa jalqabaatif, angafoota,gosoota  xixiqqoo Oromoo adda addaa aangoo giddu galeessaa isaa jala galchuuf godhee  milkaa’eedha. 

Kanaafuu, sochiin isaa waggoota dhibba darbaniif Walloo keessatti kan ture , aanaa fi waraana adda addaa keessaa bahee ida’amuu siyaasaa naannoo raawwachuuf akka shaakalaatti fudhatamuu kan danda’udha.

Kaayyoon akkasii galma ga’uuf malawwan maal turan?  Maddoota amma jiran keessatti odeeffannoon caasaa siyaasaa fi hawaasummaa keessoo hawaasa yeroo sanaa irratti, akkasumas qabeenya namaa fi meeshaa sirna mootummaa biratti argamu irratti ifa darbachuu danda’u hin jiru. 
Haa ta’u malee, duudhaawwan keessatti waa’ee amala Muhaammad ‘Alii fi bu’aa ba’ii inni galmeesse lamaan isaanii iyyuu faffaca’ee kan ibsu irraa, karaalee inni milkaa’inaan amanamummaa hordoftoota ofii fi deeggarsa namoota beekamoo amantii Musliimaa galmaan ga’uuf itti sochoosan suuraan ifa ta’e ni mul’ata  guddina naannoo fi siyaasaa akka jabaa ture muullisa.

Tokkoffaa, humni waraanaa isaa jalqaba irratti xiqqaa ta’e, loltoota muslimaa baay’ee  ta’an kanneen Ajajaan  isaanii, Doorii murtaa’aa, ilma ilma Raas Wadaajee, Gondar irratti muudamaa  isaa dhumaa erga dhiisanii booda humna muhammad Ali Abbaa jabootti  makamuun akka ta’e kan walqabatudha, sababni isaas
kan waraanni gondar turte  "of tuulummaa fi araada" turte jedhame."
(of his alleged "haughtiness and avarice".") Kutaan kun hamma dhiibbaa guddachaa dhufe Muhammad 'Alī agarsiisa sababiin isaas, haala tasgabbii hin qabne (Zamana Masafent) jabana  mootuwwan oromoota walloo  jalqabaa (bara abbaa waraanaa) keessatti, loltoonni qabeenya amanamummaa fi render isaanii jijjiiruuf amala qaban  tajaajila waraanaa isaanii gooftaa naannoo cimaa duula babal’ina itti fufsiisuu fi boojuu fi lafa badhaadhaa baay’ee isaaniif badhaasuu danda’u fakkaata  ejjennoo isaa cimsuu fi waraana Emperor Takla Giyorgis rakkisuu, akkasumas yeroo duula tilmaamame irraa gara Shawaatti deebi’u haleellaa deebi’aa banuuf.
Kanaaf Muhaammad 'Aliin sadarkaa olaanaatti ol bahuun isaa haala guddina bal'aa naannoo Walloo ilaallatu keessa kaa'amuu danda'a: imala mootichi bara 1782-83tti fudhate kan Walloo fi Wuchalee bitachuuf kaayyeffate.
  Emperor kun Wadla warra himano keessa hiriiree Batto, angafa Oromoo Wuchalee fi ilma Muhammad 'Alī kan achitti dhiisee itti gaafatamaa Warra Himano fi Maqdala ta'uuf osoo inni naannoolee kibba Amaaraa to'annaa isaa jala galchuuf yaalii gochaa jiruuf bitamuu mirkaneesse.
  Sana booda mootichi bulchitoonni Walloo kaan fakkeenya Batto hordofuu akka qaban labsii baase, achiis gara kibbaatti ce’ee angafoota dabalataa, keessattuu Manasho tokko kan garuu cuuphaa dide, fi Lubo kan cuuphaa dide, bitamuu argate  gara kiristaanaatti jijjiiramu dide.
  Itti fufuun, barreessaan seenaa Takla Giyorgis gosti Chufa akka cuuphame, akkasumas Wabasho tokko, angafa Malzā, mootichaa fi ajajoota waraanaaf affeerraa akka qopheesse dubbata.

Haa ta’u malee, hiriirri impaayera sirriitti fi injifannoo kan qabu fakkaatu kun kan lafa olka’aa Walloo keessa darbu kun, kiisha diddaa cimaa waliin wal-qunnamtii dhiigaan guutameen kan mallatteeffame yoo ta’u, kunis qabeenya baay’ee barbadaa’uu fi lubbuu namaa gama lachuutiin kan darbe ture.  Imalli yeroo dheeraa kun lola cimaa Amajjii 1783tti masaraa Legot keessatti humnoota Muhammad 'Ali fi kanneen Takla Giyorgis gidduutti godhame kan inni lammaffaan "pagans" duraanii irratti injifannoodhaan keessaa ba'een fiixee irra ga'e.

Seenaa dheeraa duula kanaa hanga Wallootti dhihaate irraa haala siyaasaa naannicha keessatti dhuma jaarraa kudha saddeet keessa ture ilaalchisee yaada xumuraa hedduu baasuun ni danda’ama.
  Tokkoffaa, naannoon kibbaa fi baha laga Baashloo gara "chief doms" jedhaman dorgomtootaatti gargar bahuun seenaa Walloof barbaachisummaa battalaa fi yeroo dheeraa qaba ture.
Lammaffaa, qaamolee kana keessaa inni cimaan bulchiinsa Warra Himano kan Muhammad 'Alī jalatti mul'achaa jiruu fi babal'achaa dhufe ture. 
Sadaffaa, tokkoon tokkoon kutaalee adda addaa mana murtii impaayera kiristaanaa Gondar jiru irratti imaammata mataa isaanii hordofan. 
Afraffaa, seensa impaayera mormuuf kan yaale Muhammad 'Ali' ture kunis aangoo fi hawwii isaaf ragaa dabalataati.  Injifannoon humna walitti makamaa mootichaa fi michoota isaa kaabaa irratti argachuun isa jalaa miliqus, jalqabbii diddaa boodaaf godhame isa bira waan tureef, duubatti deebi’uun waraanaa sagantaa babal’inaafi walitti makamuu keessoo yeroo sanatti hojiirra ooluu qabuuf duubatti deebi’iinsa guddaa hin uumne  kan warra isa booda dhufaniiti.
  Akka ilaalcha Abiriitti, Taklaa Giyorgis gara Shawaa fi Wallootti imalli godhe sababa diddaa angafoota Walloo fi jala bultoota isaa bitamuu dhabuu irraa kan ka’e fashalaa’e. Dhugaa dubbachuuf, yeroo kanatti Muhaammad ‘Aliin guutummaa Warra Himano irratti aangoo isaa hundeessuuf milkaa’ee ture  .

Wanti lammaffaan bara bulchiinsa Muhammad 'Alī bulchaa Muslimaa cimaa ta'ee yaadatamuu isaati, inni namoota beekamoo amantii muudee fi karaa isaanii, haftee waaqeffannaa animist, gochaalee fi seera aadaa aadaa tokko tokko dhabamsiisuuf, fi seera Islaamaa fe'uuf yaale.
Maalummaa gochoota sanaa irratti odeeffannoo bal’aa qabaachuu baannus, Muhaammad deeggarsa fi qoqqobbii hayyoota Musliimaa fi ogeeyyii seeraa barbaaduu fi argachuudhaan aangoo isaa cimsuuf Islaamummaa akka bu’uuraatti akka itti fayyadame duudhaan ni mul’isa.
Shari’aa bu’uura sirna seeraa amma jiruuf akka ta’uuf fedhiin inni qabu kaka’umsa kan argate, gita abbootii amantii aadaa keessaa qaamolee haaromsaa kanneen dursitoota haaromsitootaa fi haaromsitoota caalaatti beekamoo ta’an jiraachuu fi dhiibbaa irraa kan madde ta’uun isaa ni yaadatama  boqonnaa dhumaa irratti mari’atameera.

Daldallis walitti makamuu sirna mootummaa keessatti gahee guddaa qaba ture, sadarkaa daangeffame ta’us, sababiin isaas bara warra Muhaammad bakka bu’anii ture kan daldalli babal’ate sababoota boqonnaa isa dhumaa keessatti ibsaman: dammaqiinsa waliigalaa daldalaa fi banamuu  Daandii "Tajorraa" kan buufata doonii karaa Awsā gara gabaa gurguddoo kibba baha Walloo fi achii gara biyya keessaatti wal qunnamsiisu.  Haa ta’u malee, duudhaan "Mammadoch" jalqaba ofii isaanii maatii daldalaa daldala "ixaana" irratti adda ta’ee fi boodarra Warra Himano keessatti siyaasaan beekamtii argatan taasisu jira.  Yoo kun dhugaa ta’e, Mammaadooch galii daldala akkasii irraa argatan bu’uura aangoo isaanii ijaaruufi dorgomtoota isaanii ta’uu danda’an waliin tumsa uumuuf itti fayyadamuu qabu.

   https://t.me/Oromo_geography
Website:-https://mikysultan.blogspot.com
The Imamate of Warra Himano
Islam  and local dynasty in wallo
; Hussen Ahmed) Book

Seenaa mootota walloo Warra Himanoo fi hundeefama ,muudaa sheh nur husseen baalee

Seenaa mootota Warra himanoo "Maammadoota"

Walloo Qaalluu Aanaa  Baatee Garfatti hundeefamuu isaa..
★By Miky Sultan Barento★
------------------------------------★---------------------------------------
Abbootiin maatii bulchaa Warra Himanoo maqaa walfakkaataa qaban naannoo jijjiirama jaarraa kudha saddeetitti walloo naannoo qaalluu Aanaa baatee Garfatti bakka "Mammad" jedhamu jiraachaa turan  jedhamee amanama. 
Abbootii jiraattoota naannoo qaallu baatee garfa  turan   keessaa tokko mooticha hundeessaa Sirna warra maammadootaa kan ta'e   " Godaanaa Babbo"  imaama Oromoo Muslimaa isa tokko ture.
Godaanaa baabboo buufata isaa naannoo baatee "Garfa " irraa dhiibbaa isaa suuta suutaan kara naannoo Tahuladare kaaba lixaa irratti babal’isuu danda’e jira.
Hundeessitoonni warra himanoo,  mana bulchaa Oromoo Muslimaa akka ta'anii fi "Godaanaa Baabboo" hundeessaa Sirna Moototota Warra  " Mammadootaa"  akka ta'e himama,   hiddi gosa   isaa gosoota Oromoo Arsiiti fi  walloo yoo ta'u  , gosti isaa gosa oromoota walloo heedduu  booda   ijaaramus sirna " Maammadoota" jedhamu hundeesse jaarraa heedduu walloo bulchaa turani.
Hundeessitoonni sirna "Arloch"  jedhaman  warra mootota oromoo duraaniiti. Warra oromoota yeejjuu irraayi moggaasi isaa, Aliiwwan jedhu irraa dhufe, moggaasa Sirna walooma" Arloch" jedhu qaban turan.

Mootichi  hundeessaa warra himanoo "mammadootaa, kan ta'e godaanaa baabboo seera qabeessummaa Imaama ta'uu isaa  Sheeyk "Nuur Husseen Baalee irraa fudhataa akka tureef shanyiin gosa isaa Arsii irraa Sheyk nur hussen waliin walqabatu  jedhamee amanama.
Akka seenaatti gosti godaanaa baabboo jaarraa 16ffaa dura naannoo qaalluu garfa bulcha akka turaniif  seera imaamummaa jaarraa 16ffaa dura akka Sheyk Nuur husseen irraa akka fudhataa turan himama.
  
Yeroo Sheek Nuur Huseen fi  godaanaa baabboo walitti dhufeenya qaban jedhamee amanamuu fi bara godaanaa baabboo,  hordoftoonni isaa jaarraa  jala turan gidduu qaawwi jaarraa tokkoo fi walakkaa waan jiruuf, godaanaan Sheyk nuur hussen baalee waliin iccitiin wal argaa turan jechuun soba jedha ragaan tokko tokko, muudama imaamaa Sheyk Nuur husseen irraa fudhachaa turan jechuu mala.

Seenaan bulchiinsa mootummaa Warra Himano jalqaba kurnan jaarraa kudha saddeet irraa kaasee kan naannoo saffisaan babal’ate kan ta’e niwukilasii isaa walloo Aanaa baatee Garfa irraa  booda gara Warra Himanotti ce’e.

Akkasumas bulchitoonni isaa imaammata cimaa Islaamummaa cimsuu fi babal’isuuf kaayyeffate fudhachuu fi hordofuu isaanii agarsiisa ture.
Sirni mootummaa bulchaa ture kun  "Mammadoch" jedhama ture, jechi kun ka’umsi isaa haala adda addaatiin ibsameera, warri  hidda dhaloota Sharīfian "Mammad"iddoo walloo naannoo Aanaa baatee  Garfa keessatti jalqaba itti turan  irraa kan madde, akkuma barreessan seenaa ;Birille  yaada kennutti, maqaa bulchaa bu’uura cimaadhaan hundeeffame bulchiinsa mootummaa wajjin walqabatee jiru irraayi jedha.

Miseensi jalqabaa, fi hundeessaan, sirna mootummaa kan maqaan isaa duudhaa  Birille  walitti qabe keessatti eegame Godaanaa baabbooti malee  'Ali" kan  ilma isaa fi bakka bu'aa isaa ture miti. Godaanaan milkaa’inni aangoo qabachuu fi naannoo dhalootaa of danda’e hundeessuun, haala addaa lubni Musliimaa tokko akka nama beekamaa amantiitti ragaa isaa fayyadamuun kaayyoo siyaasaa galmaan ga’uudha  ture. Akkasumas namoonni booda isaa  dhufan maaliif xiiqii fi kutannoo amantii isaa akka dhaalan ibsa ,  akkasumas imaammata babal’ina naannoo hordofuu isaaniitiif.

Akka seenaan Birillee dhufaatii garee imaammatoota dhufaatii  Oromoo Muslimaa kanaa ibsutti, Godaanaan obbolaa afur qaba ture,  Sirroo, Marfaa, Daganaadoo fi Gulboo jedhaman abbootii qabeenyaa  beeylada gurguddaa qaban kan isaan tooftaadhaan itti fayyadamanii fedhii gaarii hawwachuu fi mo’achuu gamtaa uumuu qaban  ture  wajjiin, garee duraan turan "Arloch" jedhamu gartuu Oromoo kan biraa kan duraan dhufee Sagarat fi aanaalee ollaa Maqdalaa, Legot, Tahuladare, Warțaya fi Jarrii  bulchaa ture waliin, Godaanaan yeroo muraasa booda angafa "Arloch" irraa   beekamtii argachuun mirga aanaalee tokko tokko bulchuu argate.  Akkasumas intala bulchaa Tahuladaree "Faaximaa" fuudhee ilma "Alī" jedhamu  dhalche.

  Kanaaf, mala arjummaa qabeenyaa fi imaammata gaa’ela tasgabbeessuu fi sirna mootummaatiin, "Godānā baabboo" maatii bulchaa Muslimaa aangoon isaanii waggaa dhibba lamatti dhihaatu kan turu bu’uura kaa’uu danda’eera.
(Ragaa; Hussen Ahmed) Book)

https://t.me/Oromo_geography
Website:-https://mikysultan.blogspot.com
The Imamate of Warra Himano
Islam  and local dynasty in wallo
; Hussen Ahmed) Book

#Afran #Qalloo #Barento ~

#Afran #Qalloof #Walloo #Rayyicha- #ቀሎ #ባሬንቶ 

****************★***********************

★Miki Sultan Wallo Barento★

Gosa oromoo keessaa Afran Qalloo hortee ilmaan Shanan Bareentummaa keessaa isa tokkoofi, Ilmaan Qalloo Baareentuuti.

Qalloo Bareentoo  ilmaan afur dhalche. Isaaniis:-

1. Ala

2. Daga 

3. Baabbilee 

4. Oborraadha. Ilmaan 4N Qalloo kanaan yeroo iddoo takkatti yaaman Afran Qalloo jedhamaniii yaamamu.

Akkuma kana gosti afran qalloo obboleeyyan isaa ituuf, Aniyyaa,kaarrayyuu ,xummuggaa,waliin kara kaabaatti waloomaan walloofi  raayyaatti horee  lafa qabatee walloof raayyaa tokkummaa waloo ijaaree lafa  walloo irratti ilmaan  horee jira.

Fkn:-Walloo Shanan jiillee hanga lafa raayyaatti gosti 4n qalloo heedduutu jira. Ammas Ilmi 4N Qalloodhaa Ala Jiille, Arxummaa hanga  Lafa raayyaa  ka'umsi isaa Alaa hanga laga eebootti walooma ilmaan ituuf,kaarrayyuu,Anniyyaaf xummuggaa obboleewwan isaa waliin 4n  qallootis lafa abbaa isaa keessa jiraachaa jira. 

Lafti Raayyaa Jalqabni isaa Alaa jedhama xumurri lafa Raayyaa Eeboo jedhama. 

Ummanni Raayyaa ammallee yeroo dhaadatu "Ana ilma Alaa" jedhe dhaadata ka naannoo alaatin jiru ka naannoo Eeebotin jirus Akkasuma Ana ilma eeboo jechuun tapha isaanii irratti geeraru.

Sirba geerara gumaayyee irratti  yeroo Wal Faarsan  Durbee Warra Alaa gurbaa bareedaa Warra Eeboo jechaa waliin taphatu.

Oromoon Alaa, hortee  damee Bareentumaa ilmaan Afran Qalloo Keessaa tokkoo yoo tahan, damee Afran Qalloo keessaa hedduminnaan sadarkaa durarratti warra argamuu dha.

Oromoon raayyaa lafa Eeboon gama  hin baane gama tigreetu jira jedhan maanguddoon.

Jahan_ ilmaan Jarsoo.

Ilmaan dagaa sadeen keessaa tokko Jaarsoo dagaati. Jaarsoo ilmaan Jaha qaba. Isaaniisa:-

1.Walaabu  Jaarsoo

2.Dhanka Jaarsoo

3.Dawwaroon  Jaarsoo

4Oromo Jaarsoo

5Sayyo  Jaarsoo

6 Ooga  Jaarsoo 

#Ilmaan jahan Jaarsoo dagaa akkuma oromoota  biroo lafa irratti qubatanii fi ona abbaa isaanii dagaa Qalloo irraa teessumni Qubannaa ilmaan Jaarsoo dagaa abbeera isaanii Noolee Dagaatti aansuun Naannoo Aanaa Jaarsoo fi Diida Waaled aanaa Cinaaksan Aanaa Tulluu Guuled fi Aanaa Gursum dabalatee heedduminnaa kan irratti qubatanii argaman yoo tahu akkasuma ilmi 4qalloo Daga ilmi isaa  Jaarsoo Walloo lafa Warra iluu Laga gooraaf laga hidhaa boorana hanga magaalaa roobiteetti gosa jiraachaa jiruudha.

Gosoota gurguddoo Walloo Arxummaa fursee:-

1. Noole

2. Jaalle

3. Galasha ykn galalcha

4. Maarutayyaa.

5. Habbaadhoo--

Walloo Aanaa laga hidhaa seenaa magaalaaf Aanaa laga hidhaa yeroo barreesseetti jaarraa 15ffa keessatti namoonni lama Yimar habsootiifi Dibil habsoo harargee irraa dhufuun magaalaa laga hidhaa kana huundeessan jedhee ragaa kaaye. Gosti isaanii illee warra jaarsoo akka tahan ibsa.Ammas gosti heedduun warra iluu laga gooraa hanga laga waayyuutti jiru gosa isaanii yeroo lakkaayan Jaarsoo galfatu. 

Shanan Jiillee

Waloo ilmaan gurmii shananiiti.

Shanan Kun Ilmaan Kaarrayyuu,Ituu,Anniyyaa,4NQalloo, Dhummuggaati.

Oromoon shanan  jiillee damee Shanitti adda qoodamu.

 Shanan kunniin  huundi isaanii damee heeddu of jalaa qabu. 

 

Fkn, Warri Abboo  damee 6 qaba.

Jahan Abboo jedhamanii yaamamu. isaan  jahan kunis deebi'anii gosa fi balbala hanga warratti baayyee qabu.

Jahan Abboo. Abbo ilmaan jaha qaba:- 

1.Hayyaruu, 

2.Kuuyyaruu 

3.Warra dheekkaa, 

4. Diinsaa

 5.Guyya’e

 6Aanna baabbo. Jedhamu

Gosa arfan fi meettaa jedhamu

Warri kaarrayyuu  ilmaan 3 qaba. sadan kuniis gosa hedduu of jalaa qaba. 

Warra Qaalluu  damee 4 qaba. 

Liibaniis akkasuma damee 4 qaba. Bala'an  damee 3 qaba. 

Shanan jiillee dhummuggaa  jechuun isaan armaan gadii kana jechuudham

Warra  Abboo

Warra Kaarrayyuu

Warra Qaalluu

  Liiban

   Bala'a

Shanan kanatu Shanan jiillee jedhamee yaamamu.

Ammas gosuma 4n qalloo keessaa teessuma isaa lafa diida caffaa kan godhate gosa baabbile jedhamuttu jira.

Gosti biroo kan goodina kana keessatti jiraatu.Dhummuggaa yoo ta'u manni isaanille mana Waayyuu,Guta,Liiban,jedhaman.

Gosti Walloo Arxummaa Fursee ilma Alaa (Qoriifi Fursee)Gosa Gutayya,Buukoo,Galaalcha,Heennaa,

Abbaadho,boodhaa,maaratooyyya,imaroo fi siibaa, Daabbaas,dhiinqaa fi  Noolee,Jaalle jedhaman heedduu of keessaa qaba.

Warra jahan daga jaarsoo:-

Tokkoon tokkoon isaanii ibidda ni qabu kuniis

1.Oromo ilmaan 6 qaba. 

          1 warra xiyyoo 

         2 warra Alii 

         3.Haamidoo 

         4.Halakhu

         5.warra warxuu

         6.ayyagee

2ffaa #Dawwaroon ilmaan 3 dhale isaaniis 

            1.Botor 

            2.Warra Heeban (Walloo)

            3.Warra Boroo

3ffaan Walaabu ilmaan 3 dhale isaaniis

             1. Umar 

             2. Usmaan 

             3. Baallad yoo tahan.

4ffaan #Dhanka ilmaan 7 dhale isaaniis 

             1.warra nya'aa 

             2.warra Mahammad 

             3.warra Yaayyaa Igguu

              4.Warra yaayyaa Guyyoo

              5.Arreeylee 

              6.warra akaakoo 

              7.karrayyuu

5ffaan #Sayyoo ilmaan 3 dhale isaaniis 

             1.Oromo 

             2.Buuko 

             3.Abbayyi 

6. warra Oogaa ilmaan 3 dhale isaaniis 

             1.Warra Nuunnuu  

             2.Haagaloo 

             3.Abbayyi arraaf horteewwan damee  dha.

Jechuun of yaamatee lafa kaabaaf kibba dhiha oromiyyaatti horee jiraachaa jiruudha

#Jahan Jiillee fi Shanan Jiillee baareentuu

#Jahan #Jiilleefi #Shanan #jiillee #lachuu #ilman #baareentooti.

★Miki Sultan Wallo Barento★

lafti shawaa jedhu moggaasa maqaa hiika isaa hin beekamne itti moggaasuun lafa oromoota ilmaan kaarrayyuu adda qoqqooduun moggaasa lafa shawaa jedhu itti kennaniidha.

Oromoo karrayyuu ilmaan shanan baareentoo keessaa tokkoodha.

Lafti jireenya quubsuma  isaanii Shawaa bahaa Aanaa Booset,Fantallee fi Naannawaa magaalaa Adaamaa hanga salaalef walloof raayyaatti jiruudha.

Akkuma beekamuu hortee oromoo booranaaf baareentuu ilma kuush lamarraa wal hore.Kana keessaa Karrayyuu damee ilmaan baareentooti,Kanaafuu Oromoo karrayyuu worra aadaa,worra sirna Gadaa, worra horsiisee loonii fi beellada adda addaatiin beekkamaniidha.

Oromoo Karrayyuu gosa ciccimoo fi worra seenaa durii ta'uuf hanga ammatti worra waan kaleessa beekkaman ta'uu qabatami jiru fakkeenya ta'uudha:-

Karrayyuu Baarentuu

Ilmaan 10dhale

1-Dullachaa

2-Abbichuu

3-Gonbichuu

4-sayyuu

5-Oboo

6-Oborii

7-Jiillee

8-Bullaalla

9-Mucee

10-Galaan

Gosti Oromoo Jiillee (Jahan Jiillee) kan qubatee jiraatu sulula (Rift Valley) keessa ta’ee haala bulchiinsa ammaatin Godina Shawaa Bahaa aanolee Dugdaa, Boora fi Adaamaa keessa. Lafti Jiillee kun gosoota Jiillee jahaniin bakka saditti addaan qoodama. Qoodamni bakka sadii kunis Caffee Danbal, Caffee Qooqaa fi Caffee Wanjii jedhamaniin waamamu. Caffeen Danbal lafa gosa Goonatiin qabame yoo ta’u haala bulchiinsa ammaatiin Aanaa Dugdaa Keessatti argama. Innis lafa kibba dhiha uummata Jiilleetin qabame ta’ee, naannoo Haroo Ziway maqaa jedhamuun kan yeroo ammaa beekamu garuu Hara Danbal jechuun uummatni Jiillee yaamun dangeeffama.

Caffee Qooqaa kan jedhamu gosoota Jiillee Siiba, Gindoo fi Warreen waliin lafa qabameedha. Lafti kun Laga Hawwaasin (Awash) kan qaxxaamuramu ta’ee haala bulchiinsa ammaatin Aanaa Booraa keessatti argama. Caffee Qooqaa tana irraa uummatni kun haala nama gaddisiisaa ta’een akka walakkaa gadi lakkisu ta’amee kan Hidha Qooqaa (Qoqa Dam) irratti ijaarameedha. Uummatni kunis walakkaan gara Caffee Wanjii fi Danballitti akka baqatu taasifame.

Caffeen sadaffaa Caffeen Wanjii ammo teessuma gosoota Jiillee Guusa fi Looyyaati. Caffeen kun dachee uummata Jiillee gara bahaa ta’ee Aanaa Adaamaa Keessatti kan argamuudha. Walakkeessi caffee kanaa bakka yeroo ammaa kana Warshaan Sukkaara Wanjii irra jiru ture. Gosootni Guusa fi Looyyaa akkuma gosoota Siiba, Gindoo fi Warree lafa isaanii irraa buqqa’anii gara Godina Arsii fi Lafa Karrayyuutti akka baqatan taasifaman. Kan nama gaddisiisuu yeroo yeroodhaan lafa shankooraa babal’isuudhaaf uummata  kana buqqisuun kan itti fufe ta’uu isaati.

Shanan jiillee Walloo

Shanan jiillee dhummuggaa  jechuun isaan armaan gadii kana jechuudha

Warra  Abboo

Warra Kaarrayyuu

Warra Qaalluu

  Liiban

   Bala'a

Shanan kanatu Shanan jiillee jedhamee yaamamu.

Gosti kaarrayyu Walloo Shanan jiillee jeessa jiraatan isaan kanaadha. Gandaboo,Borkanna,Bal'aa fi k.k. heedduu warra maqaa dagannetu jira. 

Karrayyuun hortee Oromoo Shanan Bareentumaa keessaa tokko yoo tahu, Oromoo Karrayyuu Gosoota gurguddoo lama qabu. isaanis

1. #Dullachaa fi 

2. #Baaso Jedhamu. 

Dullachi hangafa yoo ta’u Baasoo ammoo quxuusuudha. Oromoon karrayyuu Hundeen gosa Dullachaa Shanan Dayyuu fi Sadeen Booxa jedhamanii  iddoo lamatti hiramuun beekkamu. 

Dullachii :-2

1. #Shanan_Dayyuu.

Dayyuu, Tootayyaa, Abaadhoo, Booddaa,  Hawaasoo

2. #Sadeen_Booxaa

Mulaata, Gurraachuu fi Galaan

#Baaso :-2. Baaso Torban Iluu fi Saglan Galaan jedhamuun beekamu.

1.Torban_Iluu

Sadeen #Dhaasuu fi Afran #Arbii walitti Torban Iluu jechuun beekamu.

Dooranii, Kooyyee, Mulaata (Dullacha Keessaa) tahanii, Gosoota Ituu Murawwaa kaneen akka Algaa, Moomajjii Jiillee, Addaayyoo fi Waayyee dabalatanii "#Saddeettan_Daadhii” jechuudhaan yaamamu. Saddeet Daadhiin Fantaallee jirtu fi Saddeeti Daadhiin Carcaritti beekamtu adda adda. Tan Fantaallee Ituu fi Karrayyuu irraa jaaramte. Tan carcar jirtu moo bifa kanaan addaa qabdi.

2. #Saglan_Galaan.

Dagaa fi Beerree ilmaan Karrayyuu Baaso Galaan keessaa tahun, gosa Ituu keessaa Gaamoo, Baabboo, Baayee, Meettaa Wacaalee, Elellee fi Liiban dabalachuun Saglan Galaan Jedhamanii waamamu.

#kaarrayyuu #oromia #Ethiopia